Tiimiäly, Ida Hakola, Ilona Hiila

Innostus – myötä manipuloinnin aakkoset, Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen

Ilmapiiri kuntoon, Antti Aro

 

Yhdistin kolme kirjaa yhteen esseeseen, sillä kaikki kolme kirjaa kertovat ihmisten kanssa työskentelystä, tiimityöstä, kukin omasta näkökulmastaan. Tiimiäly -kirjassa kerrotaan, kuinka tiimiäly on tulevaisuuden työmaailman kilpailuvaltti nopeasti kehittyvän tekoälyn rinnalla. Innostus -kirja kertoo, kuinka innostuminen ja innostaminen saa ihmeitä aikaan niin itsessä, kuin kanssa ihmisissä. Ilmapiiri kuntoon -kirja puolestaan kertoo mitä vaikutuksia työilmapiirillä on yhteisössä ja miten ilmapiiriin voi ja kannattaa vaikuttaa.

Voidaan ennustaa, että noin 50 prosenttia eri ammatteihin liittyvistä yksittäisistä työtehtävistä voidaan automatisoida. Kuitenkin monissa ammatissa on näiden yksittäisten asioiden lisäksi muita asioita, joita koneet eivät voi vielä automatisoida. Näin ollen tutkijat ovat ennustaneet, että 5 prosenttia kaikista ammateista voidaan automatisoida täysin. Lisäksi on tutkittu, että 60 prosenttia kaikista maailman ammateista sisältää työtehtäviä, joita voidaan jo lähitulevaisuudessa automatisoida.  Rutiininomaiset tehtävät voidaan automatisoida, joten tulevaisuudessa ihmisten tekemässä työssä korostuu nykyistä älykkäämpi toiminta. Tulevaisuuden asiantuntijatyössä tarvitaan itsenäistä ajattelua, vanhojen toimintamallien haastamista, kyseenalaistamista, sekä arvostelukykyä.

Tekoälyn kehittyessä tiimin merkitys vain kasvaa. Tiimiäly koostuu niin sanotuista tiimiälytaidoista, jotka muodostuvat itsetuntemuksesta, yhteisestä suunnasta, sallivasta ilmapiiristä, luvasta ja vastuusta toimia, sekä jaetusta tietoisuudesta ja rikastavasta vuorovaikutuksesta. Tiimien hyödyntäessä tiimiälytaitoja rakentuu tiimiäly. Yksittäisen ihmisen on vaikea päihittää koneen älykkyyttä. Älykäs tiimi pystyy vuorovaikutuksessa rakentamaan ajattelua, jota koneiden on vaikea korvata. Näin ollen organisaatioiden kilpailuetu syntyy älykkään yhteistoiminnan varaan, sillä tekoälyn kehittyessä yhä useampi organisaatio voi käyttää samaa teknologiaa. Kilpailuetu syntyy, kun viisaat ihmiset tiimissä hyödyntävät teknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Työelämän uudistuminen koskettaa meitä kaikkia – julkisia toimijoita, yrityksiä ja yksittäisiä henkilöitä. Vain uudistumiskykyiset selviävät. Organisaatioiden on mahdollistettava henkilökunnan jäsenten kyky uudistua kehittämällä heidän osaamistaan ja kyvykkyyksiään. On kiinnitettävä huomiota henkilöstön motivoimiseen, vastuuttamiseen ja innostamiseen. Yrityksen visio, merkitys ja strategia on oltava ymmärrettäviä ja jatkuvasti kommunikoituja, jotta työntekijät tietävät mihin ollaan menossa ja miten sinne pääsee.

Yksin saamme paljon aikaan, mutta uutta luodaan aina yhdessä. Lause on mainittu innostus – myötä manipuloinnin aakkoset -kirjassa. Niin kuin tiimiäly kirjassakin mainittiin, tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota innostamiseen. Innostuksesta kertova kirja kertoo innostuksen olevan energiaa, jolla yhteisön taidoista ja tahdosta syntyy jotakin merkittävää. Työnteko innostavassa ympäristössä on sekä hauskaa, että tuloksellista. Kirjan perusajatuksena on, että jokaisella on vielä aikuisiälläkin geneettisesti ohjelmoitu ominaisuus – kyky innostua. Innostuminen on verrattavissa onnellisuuden kokemukseen, se on tärkeä osa elämässämme, mutta sitä ei voi pakottaa muottiin, tai tehdä siitä tulostavoitteita. Innostava kulttuuri syntyy yksinkertaisista asioista: yhteisössä on lupa olla oma itsensä, vastuun lisäksi myös valtaa on delegoitu ja yhteisöllä on aidosti jäsenten toimintaa ohjaavat arvot. Innostavan kulttuurin perustana on yhteisten arvojen päälle rakennetut oikeudenmukaiset käytännöt. Ihmiset saavuttavat yllättävän hyvin tavoitteet, kun he tietävät konkreettisesti mitkä ne ovat, ja kokevat ne omikseen. Innostava työyhteisö pitää sisällään vapauksia, vähemmän sääntelyä ja valvontaa. Myös perusasioiden on oltava kunnossa. Työntekijöiden on tärkeä tietää mitä heiltä odotetaan, miten heitä mitataan, sekä kuinka he saavuttavat tavoitteet.

Innostuksen ja innovaatioiden voidaan sanoa kulkevan käsi kädessä. Innovaatioita syntyy innostuksen siivittämänä. Idea + innostus = innovaatio. Montako hyvää ideaa jää toteuttamatta, jos innostus puuttuu?  Entä mitä, jos menestyneiden yritysten salaisuus on tietoisesti ylläpidetty innostuksen ilmapiiri?

Mitä on hyvä ilmapiiri. Miten työilmapiiriin voidaan vaikuttaa? Hyvän työilmapiirin luomiseen ja säilyttämiseen tarvitaan kaikkien työyhteisön jäsenien hyviä työyhteisötaitoja. Hyvä työilmapiiri on merkittävä tuotannontekijä, jolla on merkitystä moniin muihinkin asioihin kuin vain työssä viihtymiseen ja työtyytyväisyyteen. Hyvä työilmapiiri parantaa tuloksellisuutta, tuottavuutta, innovatiivisuutta, terveyttä ja hyvinvointia työssä, vähentää stressiä, kyynisyyttä ja työuupumusta. Lisäksi se toimii suojaavana tekijänä pitkäaikaissairauksia ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä vastaan. Ilmapiiri luodaan joka päivä uudestaan. Se ei pysy ilman ylläpitämistä.

Työilmapiiri on seuraus ei syy. Sitä ei voida parantaa kohdentamalla toimenpiteitä yksinomaan työilmapiiriin. Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta tiivistää hyvän ilmapiirin rakentamisen kolmeen asiaan; jokainen organisaatiossa tietää työnsä merkityksen ja sen vaikutuksen kokonaisuuteen, ylin johto määrittelee organisaation ydintavoitteet selkeästi, sekä organisaation johto toimii organisaation arvojen mukaisesti. Ilmapiiriongelmia esiintyessä onkin kehotettu kääntämään huomio perustehtävän ja työroolien selkeyteen, sekä työprosessien sujuvuuteen työpaikan ihmissuhteiden tai työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sijasta.

Ihminen on sosiaalinen olento, eikä se voi käytännössä saada mitään aikaan yksin. Myös työelämässä ihmiset ovat niin sanotusti tuomittu yhteistyöhön. Näin ollen työelämän yhteistyöstä on järkevää ottaa kaikki hyvä irti. Loppujen lopuksi tärkeintä on kohdella toisia mahdollisimman hyvin. Hymy ja toisten ilahduttaminen on ilmaista, paras tapa edistää omaa työhyvinvointia ja työmielenrauhaa on antaa sitä muille.