1. Voittamisen anatomia
  2. 30.6.20
  3. Esseen kirjoittaja: Tuukka Pennanen
  4. Kirjapisteet: 2
  5. Kirja: Aki Hintsa voittamisen anatomia
  6. Kirjan kirjoittaja: Oskari Saari
  7. Kategoria/Opintojakso: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu / tiimiyrittäjyys

 

Voittamisen anatomia on mielenkiintoinen kurkistus F1 kulissien taakse ja Aki Hintsan filosofiaan hyvinvoinnista. Hintsan näkökulma hyvinvointiin oli ennen kaikkea kokonaisvaltainen ja yksilöllinen. Pidin suuresti Hintsan ajattelusta, jossa hyvinvointi on avain menestykseen, eikä toisinpäin. Hintsan hyvinvointimalli ”menestyksen ympyrä” muodostuu yleisestä terveydestä, biomekaniikasta, palautumisesta, ravinnosta, fyysisestä aktiivisuudesta ja henkisestä energiasta. Nämä muodostavat ympyrän ulkokehän. Ympyrän ydin, ”core” muodostuu vastaamalla kolmeen kysymykseen:

Tiedätkö kuka olet?

Tiedätkö mitä haluat?

Hallitsetko omaa elämääsi?

Ensimmäinen kysymys auttaa ihmisen identiteetin hahmottamisessa, toinen elämän tarkoituksen hahmottamisessa ja kolmas kartoittaa esteitä omien tavoitteiden mukaiselle elämälle. Hintsa aloitti useat valmennus-/hoitosuhteet näillä kysymyksillä. Kun halutaan muuttaa koko elämä parempaan suuntaan, pidän näitä kysymyksiä varsin merkittävinä. Identiteetti rakentuu usein ulkoisten tekijöiden pohjalle ja varsinkin työhön. Ulkoisten asioiden luetteleminen itseään esitellessä ei kuitenkaan kerro sitä kuka todella olet. On selvitettävä itselle tärkeimmät arvot jotka ohjaavat valintoja ja rakentavat identiteetille vankkaa perustaa. Elämän tarkoituksia on niin monta kun on eläjiäkin. Oman merkityksellisyyden ja tavoitteiden löytäminen tekee elämästä parempaa ihan tutkitusti. Jokaisella on todennäköisesti unelmia tai toiveita paremmasta elämästä, esteet niiden toteutumiselle ovat kuitenkin hyvin usein omassa ajattelussa, eikä ulkoisissa tekijöissä. Niitä on vain paljon helpompi syyttää kun hyväksyä itsestään johtuvat syyt. Kolmannen kysymyksen avulla voi selvittää juuri näitä mielen esteitä ulkoisten esteiden lisäksi. Uskon että näistä kysymyksistä on hyötyä jokaiselle, ja niitä tulisi kysyä itseltään aika ajoin. Tilanteet muuttuvat, unelmat muuttuvat ja esteet muuttuvat. Myös toimintaa ohjaavat ja identiteettiä perustavat arvot muuttuvat läpi elämän ja niitä on hyvä pysähtyä mietiskelemään tietoisesti sopivin väliajoin. Varsinkin tiukoissa paikoissa on suotavaa kääntyä ammattilaisen apuun näissä kysymyksissä. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana minkälaisen ”ammattilaisen” kanssa tekee yhteistyötä, sillä kokonaisvaltainen hyvinvointi alkaa olla erittäin käytetty termi lähes kaikilla hyvinvointialan toimijoilla.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on myös eräänlainen trenditermi terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-aloilla. Lähes jokainen personal traineri, fysioterapeutti tai valmentaja tuntuu käyttävän kyseistä termiä. Pidän suuresti ajattelusta jossa ihminen nähdään kokonaisuutena ja hyvinvointi käsittää muutakin kuin fyysisen hyvinvoinnin osa-alueet: ravinto, lepo ja liikunta. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut hieman kyseenalaistamaan termin käyttöä. Syynä on se että jokainen termiä käyttävä ei välttämättä täysin ymmärrä mitä se tarkoittaa. Moni on myös voinut rajata kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin oman näkökulmansa mukaiseksi ja myy sitä kokonaisvaltaisena hyvinvointina sitä kuitenkaan olematta. Voi myös olla etten itse ymmärrä termin syvällistä merkitystä. Mielestäni esimerkiksi liikunnan, unen ja ravinnon huomioiminen pelkästään eivät riitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin määritelmään, nehän ovat vain fyysisen hyvinvoinnin osa-alueita, joilla toki on vaikutuksia muhin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Miten esimerkiksi fysioterapeutin osaaminen riittää huomioimaan fyysisen terveyden lisäksi, psyykkisen, sosiaalisen tai taloudellisen hyvinvoinnin? Ainakaan peruskoulutuksen varaan näitä ei kannata jättää.

Voittamisen anatomian perusteella voin todeta, ettei Hintsa itsekään onnistunut huomioimaan kaikkia näitä osa-alueita asiakkaillaan tai omassa elämässään. Mielestäni ei tarvitsekaan! Ajattelen niin, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hoitaminen on luotettavinta kokonaisvaltaisen tiimin toimesta. Kokonaistutkimusnäyttöön perustuen tietenkin. On hyvin harvinaista, että yksi henkilö hallitsee hyvinvoinnin eri osa-alueet niin syvällisesti, että saavuttaisi niissä kaikissa parhaita tuloksia. Fysioterapeutin ei kuulu olla psykologi eikä toisinkaan päin. Hyvä merkki ammattitaitoisesta terveysalan ammattilaisesta on oman osaamisen ja tietämyksen rajallisuuden myöntäminen. Hyvää terveysalan ammattilaista tukee muiden ammattikuntien verkosto, jonne voi ohjata asiakkaita sellaisten tarpeiden kanssa joihin oma osaaminen ei riitä.

Tämän sekavan kyseenalaistuksen kautta haluan sanoa, että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pyrkiminen on mahtavaa, mutta jokaisen terveysalan toimijan tulisi tiedostaa oman osaamisensa rajoitteet ja oma osansa hyvinvoinnin kokonaisuuden parantamisessa.