Unelmaduunarin tilipäivä – kahdeksan askelta ja tienaat tarpeeksi, Satu Rämö ja Hanne Valtari

Kirjassa on kahdeksan lukua. Jokainen luku sisältää yhden askeleen kohti kannattavia unelmahommia. Kirjassa herätellään ajattelemaan, mikä on itselle tärkeää ja miten unelmahomman voisi löytää. Esseessäni perehdyn työn hinnoitteluun. Oman työn hinnoittelu on hankalaa, oli etenkin yrittäjyysopintojen alussa. Tämä kirja olisi hyvä jokaisen alkavan yrittäjän lukea.

Vaikka olisit työssäsi kuinka hyvä tahansa, vaikka työ olisi suurta nautintoa, se ei kannata, mikäli työtään ei osaa hinnoitella oikein.  Työstä saatava rahallisen korvauksen suuruus on sidottu siihen arvoon, jonka kyseinen työ tuottaa saajalleen. Mitä helpompi oman työn arvoa on mitata, sitä helpompaa on tehdä sopiva hintapyyntö. Eli on hyvä miettiä, kuinka suurta arvoa työ tuottaa asiakkaalle. Työstä saatava hinta on sidottu myös työn korvattavuuteen. Mikäli työ voidaan korvata toisella, halvemmalla tekijällä, on työn tarvitsijan helppo valita halvempi tekijä.

Työntekijänä palkkaa on helpompi neuvotella ylöspäin, mikäli työ tuottaa mahdollisimman suurta arvoa työnantajalle. Jos tekee asioita, mitä yritys todella tarvitsee, saattaa isollekin palkankorotukselle olla mahdollisuus. Mikäli hankkii sellaista osaamista, mitä monella ei ole, on työn hintaa helpompi hivuttaa ylöspäin.

Yrittäjän miettiessä hintaa täytyy muistaa, että palkansaajan kymmenen euroa on yrittäjälle vähintään 25 euroa, joskus paljon enemmänkin. Jotta yrittäjä ei ali hinnoittele itseään, täytyy muistaa arvioida, miten paljon työ vie aikaa ja kuinka monta korjauskierrosta tai palaveria työn tekeminen vaatii. Tarjoukseen olisi hyvä kirjoittaa selkeästi mitä se pitää sisällään ja miten tarjouksen yli menevä työ hinnoitellaan.

Perinteisten ammattiryhmien, kuten putkimiesten tai autonkuljettajien on helpompi laskea työlleen hinta. Oikeasta hintatasosta saa osviittaa, kun katsoo vastaavien ammatinharjoittajien hintoja. Yksi keino on myös lähettää potentiaalisena asiakkaana tarjouspyyntöjä alan yrityksiin. Luovilla aloilla, eli aloilla, jotka myyvät ajatuksiaan tai palveluitaan, hinnoittelu on haastavampaa. Samoin haastavaa on täysin uuden palvelun tai tuotteen hinnoittelu. Tällöin hinnoittelua voi lähteä miettimään sen kautta, miten paljon uusi tuote tai palvelu tuottaa lisäarvoa vanhaan perinteiseen tuotteeseen tai palveluun verraten. Omaa tekemistä hinnoitellessa ei tulisi miettiä ainoastaan, kuinka paljon vaivaa sen tekeminen tuottaa, vaan myös sitä, kuinka paljon työ tuottaa asiakkaalle hyötyä ja hyvää. Hyvä vinkki hinnoitteluun on myös se, että miettii, kuinka paljon tarvitsee tai haluaa työstään palkkaa tililleen joka kuukausi. Tämän päälle laskee yrittäjälle aiheutuvat muut kulut.

Yrittäjä voi nostaa myös hintaa, mikäli erikoistuu alallaan johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Esimerkiksi valokuvaaja erikoistuu hääkuvauksiin, ja tästä erikoisosaamisestaan laskuttaa sitten enemmän. Sama vinkki pätee myös, mikäli valokuvaaja tekee vähän kaikkea, ja työtä tuntuu olevan todella paljon. Nostamalla hintaa ja erikoistumalla vain tietynlaisiin kuvauksiin, hän karsii osan asiakkaistaan pois, mutta saa sitten jäljelle jäävistä asiakkaista isomman summan. Näin työkuorma pienenee, mutta saatava tulo pysyy ennallaan. Erikoistuminen on myös hyvä tapa erottautua kilpailijoista.