Esseen kirjoittaja: Emilia Perkkola

Kirjoituspäivämäärä: 24.11.2020

Kirjapistemäärä: 1

Teos: Sano se someksi (1+2=3)

Kirjan kirjoittaja: Katleena Kortesuo

Kategoriat: Markkinointi

 

Sano se someksi (1+2=3)   

Kirjan, ”Sano se someksi (1+2=3)”, on kirjoittanut kriisiviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija Katleena Kortesuo. Hänet tunnetaan myös Suomen kalleimpana siivoojana. Sen lisäksi, että Kortesuo kirjoittaa tietokirjoja, hän toimii bloggarina. Hänen ”Ei oo totta” -bloginsa on yksi luetuimmista bisnes- ja viestintäblogeista Suomessa. Kirjassaan ”Sano se someksi (1+2=3)” Kortesuo käsittelee somekanavia, blogeja, podcasteja, webinaareja, videoita, kriisiviestintää ja montaa muuta somen osa-aluetta organisaatioiden ja yritysten näkökulmasta.

Keväällä 2020 aloitin Hyvinvoiva Nainen -projektin, jonka myötä tartuin ”Sano se someksi (1+2=3)” -kirjaan. Etsiskelin hyviä teoksia sosiaalisessa mediassa toteutettavan markkinoinnin tueksi ja sain suosituksen kyseiseen kirjaan. Miten kävi, löysinkö tarpeitani vastaavan teoksen?

Tätä esseetä kirjoittaessani on kirjan lukemisesta kulunut jo jonkin verran aikaa. Olen tällä välillä ehtinyt tekemään markkinointia sosiaalisen median välityksellä kirjan joitakin oppeja hyväksi käyttäen, mutta rehellisesti sanottuna osaksi myös unohtanut kirjassa käsiteltyjä aiheita. Uskon tämän johtuvan siitä, että kirjassa Facebookin ja etenkin Instagramin osuus olivat pienempiä kuin luulin niiden olevan. Kaipasin nimenomaan vinkkejä kyseisissä kanavissa työskentelyyn ja niiden vaikuttavuuteen markkinoinnissa.

Kerroin edellisessä kappaleessa siitä, että olen vienyt jo joitakin kirjan oppeja käytäntöön. Mitkä olivat minulle henkilökohtaisesti merkittävimmät opit? Instagramin osalta kuvien yhteneväisyyden merkitys, postausten tiivistäminen ja helppolukuisuus sekä vuorovaikutteisuus. Hyvinvoiva Nainen -sivustolla julkaistut ja tulevaisuudessa julkaistavat kuvat ovat ammattilaisen käsialaa. Myös sivustolla esiintyvät graafiset mainokset on mietitty visuaalisesti yhteneväiseksi kokonaisuuden kanssa. Postausten osalta opettelen ydinsanoman tiivistämistä jokainen julkaisu kerrallaan. Uskoisin, että tämäkin on ala, jossa harjaantuu vain kokeilemalla, tekemällä, onnistumalla ja epäonnistumalla. Vuorovaikutteisuus on osa-alue, joka tuntuu itsestä vielä haastavalta. Ymmärrän, että näkyvyyden kannalta olisi merkityksellistä kommentoida ja keskustella myös somessa. On mahdollista, että niin organisaatiot, yritykset kuin asiakkaatkin kiinnittävät huomiota kommentteihin ja käytyihin keskusteluihin, jonka myötä mahdollisuudet uusiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin kasvavat.

Olen huomannut, että Facebook tavoittaa kohderyhmääni paremmin ja laajemmalta alueelta. Tämä näkyy seuraajamäärissä ja julkaisujen tavoittaneiden keskuudessa. Facebookin välityksellä käyn enemmän keskustelua potentiaalisten asiakkaiden kanssa, joten vuorovaikutuksellisuus toteutuu omalla kohdalla paremmin Facebookin kuin Instagramin välityksellä.

Kirja tarjoaa pintaraapaisun useisiin sosiaalisen median kanaviin. Seuraavat askeleet henkilökohtaisesti otan tulevaisuudessa kohti Linkedin -sivustoa ja Hyvinvoiva Nainen -blogin perustamista. Tavoitteena on, että vielä ennen joulua avautuvat Hyvinvoiva Nainen -nettisivut, joten ensi vuodelle tavoitteeksi voisin asettaa blogin avaamisen.