1. Riittää jo!
  2. 6.8.20
  3. Esseen kirjoittaja: Tuukka Pennanen
  4. Kirjapisteet: 2
  5. Kirja: Riittää jo – Irti maailmasta – jossa kaikkea on ihan liikaa
  6. Kirjan kirjoittaja: John Naish
  7. Kategoria/Opintojakso: 8. Henkinen kasvu / tiimioppijan matkaeväät

 

 

Haluatko elää elämää, jossa teet töitä voidaksesi ostaa tavaroita, mutta et koskaan ehdi käyttää tavaroita, koska on pakko tehdä paljon töitä, että voit maksaa kaikki tavarat? Kiusallista miten totta tämä jatkumo on. Kiusallista myöntää miten totta se on ollut myös omassa elämässäni. Erikoista miten mikään ei tunnu riittävän. Ei tavaran, rahan, tekemisen tai menestyksenkään kohdalla. Aivot tuntuvat haluavan aina lisää. Tämä jatkuva lisää ja enemmän toiminta juontaa juurensa kauas ihmisen alkuajoille.

Ihmisen aivoissa kehittyi evoluution myötä palkitsemisjärjestelmä, joka palkitsi mielihyvähormonilla, kun ihminen oppi jotakin uutta. Se saa ihmisen kokeilemaan, olemaan utelias ja keräämään asioita. Tämä palkitsemisjärjestelmä onkin ihmisen kehityksen ja selviämisen näkökulmasta elinehto. Nyt on kuitenkin käynyt niin että tämä selviytymiskeino on kääntynyt ihmistä itseään vastaan. Ihminen ei enää tarvitse selviytyäkseen ruuan ja esineiden hamstraamista samalla tavalla kuin mitä tuhansia vuosia sitten kun vielä asuimme luolissa. Nyt tuo tavaran ja ruuan liiallinen kulutus saavat ihmiset ja maapallon voimaan pahoin. Maapallo ei yksinkertaisesti enää kestä tavaran määrää ja kulutusta, joka tällä hetkellä vallitsee. Maapalloja tarvittaisiin neljä, jos kaikki kuluttaisivat samalla tavalla kuin Suomessa kulutetaan. Kun palkitsemisjärjestelmän mukainen toiminta aikaisemmin oli ihmisen selviytymiskeino, saa se nyt ihmiset sairaiksi ja tällä menolla maapallon elinkelvottomaksi. Siinä vaiheessa selviytymiskeino on kääntynyt ihmisen omaksi tappioksi. Mutta jos meillä kerran on tällainen palkitsemisjärjestelmä, niin eikö sen mukaan pitäisikin toimia, koska se on osa meitä ihmisiä?

Vaikka asiat ovat jollakin tavalla, se ei tarkoita että niiden pitäisi olla niin. Ihmisellä on kehossaan monia alkukantaisia järjestelmiä, jotka eivät enää sovellu tähän päivään. Älykkäinä olentoina voimme itse kantaa vastuuta toimistamme ja oppia hallitsemaan alkukantaisia vaistojamme ja toimintamalleja aivoissamme.

Lisää ja enemmän ajattelu näkyy hälyttävällä tavalla työelämässä. Ihmiset uupuvat tolkuttomasta työnteosta ja aiheuttavat itsellensä suurta kärsimystä, ja yhteiskunnalle kalliin laskun. Elämässä helposti polkaisee aikaisemmin mainittua oravanpyörää, jossa työtä tehdään tavaroiden hankkimiseksi, mutta niitä ei ehdi käyttää suuren työmäärän takia. Mitä jos työtä voisi tehdä riittävästi? Mikä on riittävästi? Kirjassa mainitun tutkimuksen mukaan ihmiset ovat tyytyväisimmillään kun tulot ovat keskitasoa tai vain hieman sen yläpuolella. Siitä ylöspäin rahan saaminen ei tutkimuksen mukaan lisää tyytyväisyyttä. Enemmänkin se voi tuoda mukanaan negatiivisia sivuilmiöitä. On pelottavaa tehdä töitä vain riittävästi, sillä poikkeaminen yleisestä mallista, jossa kiire ja määrä ovat kultajalustalla, on kuumottavaa. Jos turhaa kuluttamista vähentää, selviää vähemmällä. Turhan kuluttamisen vähentäminen vähentää rahan määrän tarvetta ja sitä myötä työnteon tarvetta. Silloin aikaa jää muuhunkin kuin työhön. Kannattaa keskittyä oleelliseen ja nauttia elämän tuomista kokemuksista. Oman vuosibudjetin voi myös laskea ja sen myötä arvioida paljonko töitä täytyy tehdä, jotta voi elää sellaista elämää kuin haluaa.

Riittää jo – kirja on kirjoitettu 2008 ja silloin jo puhelimen, sekä sähköpostin jatkuva piippaus nähtiin ongelmana. Jatkuvat keskeytykset ja tavoitettavuus uuvuttavat ja heikentävät työtehoa. Jos tuolloin olisi nähty reilun kymmenen vuoden päähän niin voin vain kuvitella miltä tämä aika olisi näyttänyt kännyköiden käytön osalta. Puhelin on jatkuvan informaation lähde, joka kuormittaa aivoja runsaasti. Riittävyyden filosofiaa voi soveltaa myös kännykän ja informaation kohdalla. Voit olla tavoitettavissa puhelimitse juuri silloin kun päätä niin ja sen voi saada toimimaan työelämässä ja sen ulkopuolella. Kaikkea informaatiota voi rajoittaa niin, että sitä tulee vain riittävästi ja sopivista lähteistä. Esimerkiksi uutisia on jokaisessa mediassa, jota on olemassa. Uutiset ahdistavat herkästi. Ahdistukseen lukee lisää uutisia ahdistuksen lievittämiseksi, mutta se vain lisääkin ahdistusta. Sitten pitääkin lukea taas lisää ja lisää. Uutisahdistusta ja informaatioähkyä voi hallita esimerkiksi rajaamalla eri medioita pois omasta käytöstä vain yhteen tai kahteen tärkeimpään. En myöskään näe ongelmana olla lukematta uutisia ollenkaan, kyllä joku aina kertoo maailman menosta tärkeimmät asiat.

Riittämättömyyden filosofialla pyritään tasapainoiseen ja terveeseen elämään. Riittävästi informaatiota, ruokaa, tavaraa, työtä, valinnanvaraa, onnea ja kasvua johtaa hyvinvointiin niin yksilön, kuin planeettammekin osalta. ”Kohtuus kaikessa” -sanonta saa syvällisemmän merkityksen luettuaan Riittää jo-kirjan. Riittävyyttä ei tarvitse myöskään vetää yli, vaan riittävästi riittävyyttä riittää!