Essee: Tuukka Pennanen

Kirja: Onnistu tiimityössä – Tiimin jäsenen kirja

Kirjoittanut: Jari Salminen

 

Kirja käsittelee tiimitoimintaa tiimin jäsenen näkökulmasta, sekä mielenkiintoisia aiheita kuten tiimiäly, huipputiimi, erilaisuuden voima, ristiriitojen ratkaiseminen ja itsensä johtaminen. Olen työskennellyt erilaisissa porukoissa, ryhmissä ja ”tiimeissä” mutta kirja herätteli ajattelemaan miten tiimi erottuu porukasta ja mitä perusteita tulee tietää onnistuakseen tiimityössä.  Kirja antaa paljon tietoa ja ymmärrystä tiimissä toimimisesta, siinä on loogisia ja käytäntöön vietäviä malleja jotka auttavat hahmottamaan tiimissä työskentelyä erilaisten hienojen ihmisten kanssa.

Kun tiimi tekee aitoa yhteistyötä ja lyödään monta viisasta päätä yhteen, saadaan yhdistelmä erilaista osaamista, jolloin ongelman ratkaisu on tehokkaampaa. Tällaisessa tilanteessa on kyse tiimiälystä. Tiimiäly ei tarkoita pelkästään tiiminjäsenten yhteenlaskettua älykkyysosamäärää, vaan siihen liittyy myös erilaiset kokemukset ja osaaminen. Tiimiälyn kehittymiseksi tärkeää on yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Koska tiimissä on erilaisia ihmisiä, on sosiaalinen herkkyys, eli kyky tulkita tunteita ja sanattomia viestejä, äärettömän tärkeää. Tiimiäly vaatii tasapainoista dialogia ja tätä voi häiritä muiden keskeyttäminen dialogissa, heikko keskinäinen luottamus, sekä muutama liian dominoiva tiimin jäsen jotka toiminnallaan ikään kuin monopolisoivat dialogin ja täten heikentävät tiimiälyä. Tiimiäly vaatii siis vahvaa keskinäistä luottamusta, tasapuolisuutta ja tiimin jäsenten tuntemisen mahdollisimman hyvin.

Miäkä ehmetin huipputiimi? Kun kuulin termin niin mietin että onko se joku vuorille kiipeävä tiimi, mutta onneksi kirja selvensi asiaa. Huipputiimi puhaltaa yhteen hiilen, tiimin työt etenevät rivakasti, ongelmia ja ristiriitoja osataan ratkaista, eikä henkilökohtaisia kahnauksia ilmene. Huipputiimi loistaa ulospäin niin vahvasti, että tulokset herättävät muissa mielenkiintoa ja positiivinen vaikutus tarttuu muihinkin. Huipputiimi kokoontuu tehokkaasti, kokoukset ovat hyvin suunniteltuja ja kaikki pelaavat samoilla tiimin sopimilla pelisäännöillä. Huipputiimi ei jämähdä kehityksessään paikoilleen vaan arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti. Huipputiimissä osataan vertaisarvioida ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä ja arviointi pyrkii kehittymiseen. Huipputiimi kuulostaa suorastaan unelmalta ja se on ehdottomasti tavoite johon kannattaa pyrkiä. Huipputiimin saavuttaminen voi kestää jopa vuosia, eivätkä kaikki tiimit siihen pääsekään. On myös järkevää pohtia onko tiimin perustaminen oikea vaihto organisaatioon johon sitä ollaan perustamassa.

On mahtavaa kun tiimissä on paljon erilaisia ihmisiä ja heidän olemus ja osaaminen täydentävät toisiaan! Ihmiset erottuvat tosistaan loputtomilla eri tavoilla, näistä yksi on temperamentti. Temperamentti tarkoittaa ihmisen tapaa reagoida muiden tunteisiin, ulkoiseen maailmaan, vuorovaikutukseen ja omiin sisäisiin mielen kiemuroihin. Toiset reagoivat joihinkin asioihin voimakkaammin kuin toiset, tämä voi aiheuttaa ihmetystä. Temperamenttiset erot voivatkin aiheuttaa ristiriitoja ja väärinkäsityksiä, mutta pohjimmiltaan niiden erot ovat rikkaus. Itsensä täytyy tuntea hyvin hallitakseen omaa temperamenttia väärinkäsitystilanteissa. Tiimityöskentelyssä on tärkeää huomioida erilaiset ihmiset ja heille tarpeelliset toimintatavat. Miten esimerkiksi saa tiimin toimimaan siten, ettei introvertin toiminta rasitu jatkuvalla ihmiskontaktilla ja samalla ekstrovertti saa energiaa jatkuvasta vuorovaikutuksesta? Ihmiset myös havainnoivat ympäristöään eritavoin. Aistipainotteiset ihmiset havainnoivat ympäristöään aistien kautta ja heille käytännön toiminta on tärkeää. Intuitiiviset ihmisten havainnot perustuvat sisäiseen maailmaan ja heille luovuus on voiman lähde. Myös päätöksentekoa voi tehdä melko eritavoin, toiset ihmiset ovat analyyttisia ja loogisuus ja systemaattisuus, toiset taas tunnevaltaisia ja tekevät päätöksensä tunnepohjaisesti. Ihmiset ovat kaikki erilaisia ja heitä myös yhdistää monet asiat, jotta tiimi saadaan toimimaan, on hyvä tutustua muihin ja oppia heidän toimintatapansa. Erilaisuuden hyväksyminen on yksinkertaisuudessaan loistava avain niin tiimityössä kuin elämässäkin.

Ristiriitojen ilmeneminen on lähes väistämätöntä tiimityössä, sillä esimerkiksi seitsemän hengen tiimissä on yhteensä 21 yhteistyösuhdetta ja niiden kaikkien on toimittava huipputiimin saavuttamiseksi. Seitsemän hengen tiimissä yhden jäsenen sitoutumattomuus heikentää teoriassa tiimin toimintaa 29% eikä ns. saastuttavaa vaikutusta voida edes mitata sen lisäksi. Välttääkseen itse olemasta se henkilö joka heikentää tiimiä, voi miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Puhunko paljon ja kuuntelen vähän? Onko minulla tarve saada aina sanoa viimeinen sana? Onko minun vaikea pitää kiinni lupauksistani? Onko minulla tarve kritisoida kaikkea, mitä en ole itse keksinyt? Kilpailenko tiimin jäsenten kesken vallasta tai huomiosta? Onko minulla taipumus aliarvioida tiimin muita jäseniä? Onko minulla taipumus muodostaa klikkejä muiden tiimin jäsenten kanssa?

Tässä esimerkki kuuden askeleen ongelmanratkaisumallista, jota esimerkiksi teamliideri voi käyttää ongelman ratkaisemiseksi (miksei kuka tahansa):

  1. Ongelman määrittely. Vaiheen tarkoituksena on luoda tiimin jäsenille yhteisymmärrys siitä, mistä ongelmasta on kyse.
  2. Ongelman analysointi yhdessä. Vaiheen tarkoituksena on muodostaa tiimin jäsenille yhteinen mielikuva ongelman syistä, piirteistä ja vaikutuksista.
  3. Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen pohdinta yhdessä.
  4. Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja parhaiksi koettujen ratkaisujen toteutuksen suunnittelu ja seurausten arviointi.
  5. Päätös parhaasta ratkaisusta ja koko tiimin sitoutuminen ratkaisun toteutukseen.
  6. Valitun ratkaisun toteutus ja vaikutusten arviointi.

Jotta voin johtaa itseäni, minun täytyy tietää mitä haluan. Kun tiedän mitä haluan, osaan paremmin asettaa tavoitteita ja johtaa itseäni niitä kohti. Itseni johtaminen vaatii minulta kykyä tunnistaa ja muokata asenteitani ja tunteita, kykyä ajatella itsenäisesti, mutta silti kuunnella muita, sitkeyttä toimia epämukavuusalueella, tahtoa tehdä niitä ei niin mieluisiakin tehtäviä sekä malttia tulosten syntymiseksi! Itseäni johtaessa teen valintoja eri asioiden tekemisen välillä, aikani ja energiani ei riitä kaikkeen, mutta kun tiedän mitä haluan, osaan priorisoida tärkeimmille asioille eniten aikaa. On hirveän vaikeaa johtaa itseäni ja on kiusallisen helppoa luistaa omista päätöksistäni. Ajankäytön hallinnalla on merkittävä osa itsensä johtamisessa ja kiireen kesyttämiseksi kirja esittelee 5T-kiireenhallintamallin, joka on varsin pätevä menetelmä. Lue kirja ja perehdy kiireenhallintamalliin itsekin!

Vastaa