Kirjoittaja: Essi Savolainen

Teos: Risto Kuulasmaa, Saku Tuominen – Matkanopas

Kategoria: Kansainvälinen projekti

 

Kirjan on kirjoittanut kaksi kansainvälisesti toimivaa liikemiestä, jotka kertovat omien kansainvälistymistarinoidensa lisäksi muiden maailmalla menestyneiden suomalaisten mietteitä maailmalla toimimisesta ja kuinka suomalaiset pääsisivät helpommin mukaan kansainväliseen liiketoimintaan.

Kirja koostuu kolmesta osasta, joissa käsitellään kirjan ytimen muodostava kansainvälistymisteoria, teoria hyvästä ja kiinnostavasta, teoriaa käytännön esimerkkien kautta ja käydään läpi kansainvälistymisen haasteet suomalaisesta näkökulmasta.

Ensimmäisen osion kansainvälistymisteoriassa kerrottiin, että on mahdotonta luoda tuotetta, joka miellyttäisi kaikkia, sillä hyvyys ja kiinnostavuus ovat vahvasti ihmisten omiin mielipiteisiin sidonnaisia. Vaikka tuote olisi hyvä ja kiinnostava Suomen mittakaavassa, ei se välttämättä ole sitä kansainvälisesti katsottuna. Esimerkkinä tästä toimii vaikkapa Artek, joka on tärkeä brändi suomalaisessa designissa ja merkitsee monelle suomalaiselle huippulaatua, muttei ole isossa mittakaavassa päässyt lyömään läpi maailmalla. Artekin tuotteiden hyvyyttä olisi pitänyt osata markkinoida mielenkiintoisemmalla tavalla, jotta niitä olisi pidetty muunakin kuin ylikalliina Ikea-kalusteina.

Teoriaa havainnollistetaan nelikenttäkuviolla, jossa pystyakseli kuvaa hyvyyttä ja vaaka-akseli kiinnostavuutta. Aloittelevat yritykset, kuten meidän Bision, sijoittuvat yleensä vasempaan alareunaan eli ei kovin hyvä eikä kovin kiinnostavakaan. Oikeaan yläkulmaan sijoittuvat yritykset ovat jo ihan oikeasti hyviä ja kiinnostavia, myös maailmanlaajuisesti katsottaessa. Kirjassa on esitelty kolme vaihtoehtoista reittiä oikeaan yläkulmaan:

  1. Oman osaamisen kehittäminen – hioa jatkuvasti ja vasta sen jälkeen alkaa lisätä omaa kiinnostavuuttaan
  2. Mennä kiinnostavuus edellä ja vasta sen jälkeen parantaa tekemisen laatua
  3. Hyvän ja kiinnostavan osa-alueen yhtäaikainen kehittäminen

 

Kirjassa kritisoitiin suomalaisten huonoa kilpailijatuntemusta. Jos yritys esittelee omaa asiaansa tietämättä kilpailijoiden tarjoavan täysin samanlaista tuotetta, voi se aiheuttaa noloja tilanteita. Osasyyllisenä tähän pidettiin paikallista mediaa, joka ei uskalla nostaa esimerkiksi uusia start uppeja esille ennen kuin ne on huomioitu ulkomaisissa julkaisuissa. Kirja herättelee aiheeseen mukavasti pienillä testi-iskuilla lukujen lopussa ja pyytää lukijaa esimerkiksi nimeämään oman alansa kolme mielenkiintoisinta start-upia maailmassa, katsomatta netistä.

Lopuksi esiteltiin kymmenen kansainvälistymisen haastetta, kuten epäonnistumisen pelko, myynnin inhoaminen ja kunnianhimon puute. Yksi mieleenpainuvimmista kommenteista oli ”Pelkään pitkästymistä ja elämän ohi sujahtamista enemmän kuin epäonnistumista.” Kuten arvata saattaa, suomalaisista puhuttaessa epävarmuus tuli esiin useasti. ”Suomi on maa, jossa jokaisen maailmalle lähtijän yllä leijuu monen mielestä joko maitojunan tai kateellisuuden varjo. Meni hyvin tai huonosti, aina kyräillään.” Epävarmuutta aiheuttaa myös niin sanottujen jäänsärkijöiden puuttuminen – meillä ei ole montaa suomalaista yritystä, jotka olisivat jo suuresti menestyneet maailmalla ja toimisivat suunnannäyttäjinä. Jos kotimaisia menestystarinoita olisi enemmän, laskisi se uusien yrittäjien kynnystä lähteä maailmalle. Samaistuin tähän jäänsärkijäteoriaan, sillä uskon että meidänkin tiimimme olisi lähtenyt rohkeammin liikkeelle jos akatemialla olisi ollut vuosi sitten aloittaessamme muita, kokeneempia tiimiyrittäjiä, jotka olisivat jo rikkoneet jään. Ensimmäisen puolen vuoden aikana haimme paljon varmistusta toiminnallemme ja mietimme mikä on niin sanotusti oikea toimintatapa. Anssi Vanjoki, pitkän uran Nokian johtajana tehnyt nykyinen sijoittaja ja start-up-rahoittaja sanoo kirjassa, ettei Suomi ole ilmapiiriltään kovin yrittäjä- tai lähtijämyönteinen. Me emme rohkaise erilaisuuteen, me emme suhtaudu menestykseen innostuneesti. Joko me puhumme maitojunasta tai miljoonista, molemmat ovat yhtä pahoja.

Matkanopas oli helppolukuinen ja ajatuksia herättävä kirja. Se vaikutti ehkä jopa omaan kansainväliseen Suomi-kuvaani. Olen esimerkiksi elänyt siinä uskossa, että suomalainen design on arvostettua myös maailmalla, mutta tämän kirjan mukaan monet pitävät kyseisiä tuotteita vain ylihintaisina Ikea-tuotteina. Ylipäätään suomalaista laatuväitettä ihmeteltiin, sillä sille ei nähty perusteita verrattaessa vastaaviin tuotteisiin muualla maailmassa. Kansainvälistymistä ei katsottu vaaleanpunaisten linssien läpi vaan prosessia kuvattiin realistisesti esittäen paljon mahdollisia haasteita ja uhkakuvia, joita matkan varrella saattaa joutua kohtaamaan. Matkanopas on sopiva kaikille kansainvälistymisestä tai oman tuotteen kehittämisestä kiinnostuneille.

 

 

 

Vastaa