Päivämäärä: 30.06.2021

Esseen kirjoittaja: Jere Lyytinen

Kirjapisteet: 2

Kirjan nimi: Kiitorata – Startup-maailman molemmat puolet

Kirjoittaja: Lauri Järvilehto

Opintojakso: Innovointi

 

Johdanto

Järvilehdon viides teos Kiitorata vie lukijan syvälle startup-maailman koukeroihin aitojen tarinoiden ja tapahtumien siivittämänä. Startup skene elää murrostaan parhaillaan koko kansakunnan keskuudessa ja aiheuttaa paljon keskustelua. Harva kuitenkaan tietää mitä startup itsessään tarkoittaa. Kirjan läpi Järvilehto kertoo startup-maailman historiasta ja kehittymisestä sekä omasta startup yrityksestään Lightneer:stä ja sen matkasta kiitoradalla

 

Kiitorata tuntemattomaan

Kiitorata termiä käytetään startup yrityksessä missä kiitoradan pituus määrittyy yrityksen käyttävissä olevista varoista jaettuna kuukausittaisiin kuluihin eli kuinka kauan yritys pystyy maksamaan kulunsa ennen kuin on aika asettaa yritys selvitystilaan ja konkurssiin. Kiitoradan pituus on yksi ratkaisevimmista pilareista siihen, onnistuuko liikeidean kehittäminen tuottavaksi liiketoiminnaksi. Liian lyhyt kiitorata tekee lähes mahdottomaksi kehittää edes toimivaa prototyyppiä liikeideasta, jolloin lisärahoituksen saaminen on hyvin hataralla pohjalla. Liian pitkä kiitorata saattaa aiheuttaa tekijöiden laiskistumista ja aikaansaamattomuutta, sillä ”vielä on aika” mentaliteetti ottaa vallan.

 

Startupin on tarkoituksena luoda uusia innovaatioita tai tehdä jo olemassa olevaa tuotetta tai toimintaa niin paljon paremmin, että vanhaa ei enää tarvita. Startup lähtöisiä tunnettuja menestyksiä uuden luomisessa ovat esimerkiksi verkkokauppa Amazon ja pelifirma Rovio. Vanhan korvaamisessa täysin uudella innovaatiolla kaikista tunnetuin lienee suoratoistopalvelu Netflixin vallankaappaus videovuokraamo Blockbustersilta tai kännykkäkameroiden viedessä markkinan mukanaan pois tavankansalaisille kohdistetusta valokuvaus tuotteiden myyjä Kodakilta.

 

Kirjassa Järvilehto antaa konkreettisia esimerkkejä startupin aloittamisessa ja kehittämisessä. Kun liikeidea löytyy, on kirjan tarkentavat kysymykset ja vinkit erittäin hyviä lisäämään oman idean tietoisuutta ja sen mahdollista menestymistä. Myös Järvilehdon keksimä ajoittainen vuoropuhelu startup optimistin ja startup kriitikon välillä syventävät omia ajatuksia ihmisten mielipiteistä startupeja kohtaan.

 

Vaikka kirja pääasiassa käsitteleekin startup-maailman idean kehittymisestä liiketoiminnaksi ja liiketoiminnan kehittämistä räjähdysmäiseen liikevaihdon nousuun, on kirjassa otettu myös huomioon yksilön vapaa-ajan, perheen ja elintapojen tärkeys osana toimivaa ja terveellistä liiketoimintaa. Tähän kirja esittää hyvin ytimekkäästi ja perustellusti hyväksi todetut toimintamallit ja asiat, jotka jokaisen startup yrittäjän tulisi ottaa huomioon idean kehittämisen kiihkossa, sillä kaikki elämän osa-alueet peilautuvat toisiinsa ja määrittävät niiden toimintaa.

 

Lopuksi

Kirja on startup-maailmaa tuntemattomalle silmiä avaava ja erittäin opettavainen. Kirjan myötä huomaa myös vinkkien ja ajatuksien olevan täysin hyödynnettävissä normaalia yritystoimintaa pyörittäessä ja jopa työntekijänä. Teos todella vastaa tarinoiden ja faktojen kautta siihen, mitä tarkoittaa startup-maailman molemmat puolet.