Kehnot pomot ympärilläni 

 

 

Valitse itse pomosi! Maailma on täynnä osaamattomia johtajia! Suorastaa mahtava aloitus! Tarkoituksena lienee kiinnittää huomiota kirjan aiheeseen syvemmin. Kehnot pomot ympärilläni on kolmas Thomas Eriksonin väriluokituskirjoista, jotka pohjautuvat DISA-malliin. Mieleeni herää useita kysymyksiä jo johdannon aikana. Mitä onnistuneet johtajat ovat oivaltaneet, kun niitä “huonoja johtajia” on niin paljon? Kirjassa hänen syynissään ovat työelämän tyypit niin työntekijät kuin pomotkin, hän paneutuu entistä syvemmin ihmisten motivaatioon, kehitystasoihin ja siihen, miksi ylipäätään tarvitsemme johtajia. Tässä esseessä keskityn siihen, mitä oppeja sain kirjasta omaan johtamistyöhön. 

 

Kirja vahvisti ajatustani siitä mitä johtajuus on, se on nimenomaan ihmissuhteita ja viestimistä. Johtajuus niin kuin kaikki ihmisten välinen vuorovaikutus, on yhtä kuin yhteisössä ihmisten välisten suhteiden ja viestinnän summa. Johtajan tärkein taito on osata kommunikoida ja viestiä työntekijöidensä kanssa, viestintä on kaiken juju” kertoo Erikson. Kyllä, tämä on kirjan ydin voimakkaasti yksinkertaistaen. Johtoasemassa on opeteltava henkilöstön ominaisuudet, persoonallisuus, toiminta- ja viestintätavat, jotta yhteistyö sekä toiminta on ylipäätään mahdollista. Aito läsnäolo on tärkeää. On hyvä pyrkiä seuraamaan ihmisiä ja heidän käyttäytymistään tarkemmin myös tilanteissa, joissa ei ole selkeitä ulkopuolisia vaikutteita. 

 

Ihmisen täytyy kuitenkin ensiksi tuntea itsensä hyvin ja vasta tämän kautta syntyy kyky ymmärtää myös muita paremmin. Eriksonin mukaan hyvin itsensä tuntevat pomot pärjäävätkin paremmin. Itsetuntemus mahdollistaa paremmat viestintätaidot, jotka usein johtava henkilöstön luottamuksen saavuttamiseen. Ei siis riitä, että tietää millaisia työntekijät ovat toiminta- ja viestintätavoiltaan. Ensisijaisesti on tunnettava itsensä ja omat toimintamallinsa. On hyvä muistaa, että jostain on aina aloitettava ja koskaan ei ole valmis.  

 

Itsetuntemus voi myös vaikuttaa moniin muihin tekijöihin työpaikalla. Yksi mainitsemisen arvoinen näistä on stressinsietokyky. Erilaiset persoonallisuudet käyttäytyvät eri tavoin normaali työelämässä sekä stressitilanteissa. Johtotehtävissä olevan on ensisijaisesti hyvä tunnistaa oma stressikäyttäytyminen, mutta tämän lisäksi on tärkeää huomioida muiden persoonallisuuksien käyttäytyminen stressitilanteissa. Näiden tekijöiden tunnistaminen mahdollistaa avun pyytämisen sekä avun antamisen. ”Esimieheltä on sinisilmäistä ja joskus suorastaan tyhmää olla käsittelemättä työntekijöidensä eroavaisuuksia. Se kuuluu keskeisesti johtamiseen. ” . Näin Erikson ilmaisee erilaisuuksien ymmärtämisen tärkeyden toiminta- ja viestintätavoissa etenkin johtajan näkökulmasta. Jos haluaa olla tehokas viestijä, on ymmärrettävä laajasti mistä ihmisten persoonallisuudet koostuvat. Meedion taitoja hän ei kuitenkaan peräänkuuluta vaan sitä vanhaa kunnon dialogia. 

 

Olen muuten keltainen johtaja suurien linjojen tyyppi, innostaja, innovoiva ja hauskuttaja, mutta huomaan itsessäni selkeitä vihreän ja punaisen ominaisuuksiakin. Keskiössä lienee se, että teet asioita tiedostaen omat ominaisuutesi ja tiedostat myös muiden ominaisuudet. Olen itse työskennellyt sekä rivityöntekijän että esimiehen roolissa ja koen että juuri tästä syystä pystyn ymmärtämään molempia näkökantoja paremmin. Olen pystynyt oppimaan muilta ja kasvattanut herkemmät tuntosarvet työyhteisön yksilöiden ominaisuuksien havaitsemiseen. Täytyy kuitenkin, muistaa, että tilanne ratkaisee! kukaan ei varmasti ole vain yhtä väriä, sääntöihin on aina poikkeuksia mikään ei ole ennalta arvattavaa ja se tekeekin ihmisistä mielenkiintoisia. Yleisemmin meissä on kahta väripersoonallisuutta tai jopa kolmea. Värien lisäksi meihin vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät, arvot, motivaatio jne. 

 

Täytyy harjoitella ja opetella jotta kirjan taitoja ja ajatuksia voi hyödyntää entistä tehokkaammin. Muista ihmisitä on paljon opittavaa, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Olisi hyvä opetella katselemaan maailmaa neutraalimmin ja näkökulmaa vaihdellen. Oma itsetunto ja itseänsä johtaminen on tärkeää, mutta yhtä suurena tekijänä toimii myös taito tarkastella toimintaansa kyseenalaistavasti kriittisesti. Miten toimin? Miksi toimin näin? Mitä signaaleja välitän muille? Keskustelu ja yhteys tiimin välillä parantaa mahdollisuuksia oppia muista/ muilta sekä oppia itsestään.  

 

Hyvän viestinnän mahdollistaminen on tärkeää, mutta jokaisen tiimiläisen tulee tehdä töitä hyvän viestinnän eteen kukaan ei voi tehdä sitä yksin. Vastuu on siis kaikilla oppia tuntemaan toisemme paremmin ja oppia toimimaan toistemme kanssa sujuvammin. Viestinnän tulee olla selkeää ja ymmärrettävää, jotta se olisi mahdollista meidän on tunnettava toistemme viestintämallit. On opittava hyväksymään ja tiedostamaan toisen erilaisuus, mutta toisaalta on myös lakattava huonon käytöksen mahdollistaminen. Silläkin on toki oltava rajansa, millainen käyttäytyminen on hyväksyttävää ja millainen ei. Asioista on pystyttävä puhumaan suoraan ja se mahdollistuu yhteisen luottamuksen kautta. Sillä on todella merkitystä, miten sanoo, vaikeankin viestin voi tuoda esille usealla eri tavalla. Hyökkäävyys ja tunteiden loukkaaminen eivät johda haluttuun lopputulokseen. On siis yritettävä lähestyä henkilöä aidosti ja yhteisiä tavoitteita luoden. 

  

Johtaminen on viestintää. Tähdellisempää on se mitä tekee kuin se mitä johtaja itse on. On siis ymmärrettävä ihmisiä ja osattava ottaa muut huomioon. Miksi työntekijät toimivat näin? Miksi pomosi toimii näin? Miksi minä toimin näin?  Erikson listaa muutamia työvälineitä, joilla kysymyksiin voi löytää vastauksia. 

 

Asiakeskeisyys: 

  • +keskittyy suoritettavaan tehtävään ei niinkään ihmisiin. Työ on edellä. Eivät juutu tunneperäisiin kysymyksiin ja fokus säilyy tehtävässä. 
  • -Yhteistyötaidot voivat olla huonot, joka voi muiden silmissä vaikuttaa tunteettomalta. 

  

Ihmiskeskeisyys: 

  • +keskittyvät ihmisiin ja suhteisiin. toimivat hyvin, kun tuntevat tiimin. Osaavat luontevasti toimia tiimissä kuunnellen muita. 
  • – saattavat kuunnella liikaa muiden mielipiteitä ja valitsevat ehdotukset mielistellen. Negatiivisen palautteen antaminen on vaikeaa, ryhmähenki menee palautteen annon edelle. 

  

Ekstrovertit: 

  • +Siirtyvät ripeästi ajatuksesta tekoihin, eteenpäin meneminen ja asioiden rullaaminen miellyttävät ekstroverttiä. Jakaa energiaa muille ja viihtyy ihmisten seurassa. ilmaisevat itseään mieluummin suullisesti. Eivät niinkään ylianalysoi, ovat luonnollisia päätöksen tekijöitä, ratkaisijoita ja ideoijia. 
  • -Nopeat päätöksen teot voivat johtaa isoihin virheisiin. 

 

Introvertit: 

  • + Harkintaa ei hutilointia ja sisäistä voimaa, yksin olo ja itsenäinen ajattelu. Toimivat parhaiten rauhallisessa ympäristössä. Harkinta on ytimessä, ilmaisevat itseään kirjallisesti ajan kanssa. 
  • – Harkitsevat liian kauan. Sosiaalisissa tilanteissa eivät kykene tuomaan omia mielipiteitään esille. 

 

Väriprofiilit 

Eriksonin kirjat pohjautuvat psykologi William Moulton Marstonin 1920-luvulla kehittämään DISC-järjestelmään, josta on myöhemmin jalostettu värimalli, joka jakautuu punaiseen, keltaiseen, vihreään ja siniseen lohkoon. Näiden lisäksi on värien yhdistelmiä kahdesta kolmeen eri väriä, eli ominaisuuksia on useammasta profiilista. Väriprofiilit eivät kuitenkaan ole ainoa väylä, jonka kautta voi tuntea yhteenkuuluvuutta tai kuulumattomuutta pomon tai työntekijän kanssa. Erikson antaa kirjassaan ratkaisuja haastaviin tilanteisiin, mutta opettaa myös ennakoivaan ajattelumalliin. Hän kertoo jokaisen värin piirteistä, mikä yleensä tietyissä väreissä ärsyttää ja miten nämä henkilöt toimivat oikeasti. Hän kertoo myös minkälaisia ongelmia voi ilmetä tiettyjen värien satuttua vastakkain ja miten tilanteista voi selvitä. Punainen, keltainen, sininen, vihreä, DISA- mallia voi käyttää persoonallisuuksien purussa. Mutta on hyvä muistaa, että malli ei ole aukoton ja poikkeukseton. 

 

  • Punainen (asiakeskeinen ekstrovertti): Hallitseva, tarmokas, kunnianhimoinen, lujatahtoinen, määrätietoinen, eteenpäin pyrkivä, ongelmanratkaisija, uranuurtaja, päättäväinen, tienraivaaja, kärsimätön, kontrolloiva, vakuuttava, suorituskeskeinen, voimakas, tuloskeskeinen, aloitteellinen, nopea, aikatietoinen, intensiivinen, sitkeä, suora, itsenäinen. 
  • Keltainen (ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti): Innostava, verbaalinen, innostunut, vakuuttava, luova, optimistinen, seurallinen, spontaani, sujuvapuheinen, hurmaava, iloinen, itsekeskeinen, herkkätunteinen, mukautuva/ketterä, innostava, kannustava, kommunikoiva, joustava, avoin, suhdekeskeinen, kekseliäs, rento. 
  • Vihreä (ihmissuhdekeskeinen introvertti): Vakaa, kärsivällinen, leppoisa, hillitty, luotettava, tyyni, lojaali, ujo, ymmärtäväinen, perusteellinen, turvallinen, varovainen, hienovarainen, tukeva, hyvä kuuntelija, avulias, suorittava, sinnikäs, varmisteleva, huomaavainen, kätkee tunteensa, tahdikas, ystävällinen. 
  • Sininen (asiakeskeinen introvertti): Analyyttinen, huolellinen, järjestelmällinen, etäinen, asiallinen, sovinnainen, vaikuttaa epävarmalta, objektiivinen, jäsentävä, tutkiva, perfektionisti, tarvitsee aikaa, pohtiva, johdonmukainen, haluaa faktoja, laatukeskeinen, tutkiva, seuraa ohjeita, looginen, kyseenalaistava, tarkka, harkitseva, varautunut. 

 

 Eriksonin kuivailemat johtaja väriprofiilit 

  • Punaiset pomot ovat asiakeskeisiä ja tuloshakuisia ekstroverttejä. He kestävät painetta, konflikteja ja epäsuosiota ja kykenevät tekemään päätöksiä.  Punaiset pomot raivostuvat, kunnes hetken päästä ovat kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. He voivat tuntua jyrääviltä ja loukata ihmisten tunteita huomaamattaankin. He raivostuvat, kunnes hetken päästä ovat kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Punainen väri on Eriksonin mukaan yleinen johtavissa asemissa olevilla ihmisillä, koska punaiset ominaisuudet ovat hyödyllisiä pomon pestissä ja etenkin tien raivaamisessa pomon pestiin. Miten käyttäydyn hänen kanssaan? Punaiselle pomolle kannattaa esittää asiat selkeästi ja nopeasti. Häntä ei kiinnosta vapaa-aikasi tai se, miltä sinusta tuntuu, vaan hän keskittyy asiaan. Jos jokin on mennyt pieleen, sano se suoraan. Kysyttäessä älä vastaa ”ehkä”. Vastaa ”kyllä” tai ”ei”. Jos ajaudut pomon kanssa konfliktiin, älä ala tunteilla. Sano, kuten asia on. Kysymys on (ainakin pomon mielestä) asiasta, ei ihmissuhteesta. 

 

  • Keltaiset pomot ovat ihmissuhdekeskeisiä ekstroverttejä, tavallaan punaisen pomon ihmisläheinen versio. He ovat luovia, optimistisia ja seurallisia. He puhuvat paljon, hauskasti ja innostavasti. Keltaisia pomoja on melko paljon, koska he ovat viestinnän mestareita. Keltaisia pomoja tuntuu näkevän paljon startup-maailmassa, jossa kaikki on sikasiistiä, mahtavaa, mullistavaa ja upeaa. Eriksonin mukaan myös keltaisia pomoja on melko paljon, koska he ovat viestinnän mestareita, ja hyvä pomo on usein hyvä viestijä. Miten käyttäydyn hänen kanssaan? Keltainen pomo ei halua kuulla huonoja uutisia, sillä se pilaa tunnelman. Kerro siis huono uutinen hymyillen – sen jälkeen, kun olette jutelleet ensin tovin mahtavasta viikonlopustanne. Älä hautaa keltaista pomoa teoreettisiin yksityiskohtiin. Hän on suurten linjojen tyyppi, jolla saattaa olla tosi siisti visio, muttei välttämättä askel askeleelta olevia suunnitelmia sen toteuttamiseen. 

  

  • Vihreät pomot ovat ihmissuhdekeskeisiä introvertteja. He ovat kärsivällisiä, luotettavia ja turvallisia tyyppejä, jotka osaavat kuunnella. Vihreä pomo asettaa muut ihmiset etusijalle. Vihreät pomot ovat kilttejä, joskus liian kilttejä. Vihreiden pomojen helmasynti on se, että he myötäilevät työntekijöiden mielipiteitä. He eivät halua pahoittaa kenenkään mieltä. He ovat kilttejä, joskus liian kilttejä, ja ahdistuvat muutoksesta. Kaikki tämä tekee vaikeiden päätösten tekemisen tuskalliseksi vihreälle pomolle. Miten käyttäydyn hänen kanssaan? Vihreää pomoa kannattaa johdatella. Kysy kysymyksiä, joihin ei tarvitse vastata suoraan kyllä tai ei – ainakaan kiireisellä aikataululla. Älä kysy: ”tehdäänkö asia näin”, vaan ”miltä tuntuisi, että asia tehtäisiin näin”. Älä ainakaan haasta riitaa, sillä konflikti on vihreälle erittäin epämieluisa asia.  

 

  • Siniset pomot ovat asiakeskeisiä introvertteja. He ovat huolellisia ja järjestelmällisiä perfektionisteja, jotka saattavat vaikuttaa etäisiltä ja kylmiltä. Tärkeää on paneutua asiaan yksityiskohtaisesti, tehdä tarkka suunnitelma ja toteuttaa se sitten säntillisesti. Sinisellä on tapana uppoutua yksityiskohtaisesti pienimpäänkin nyanssiin ja – joidenkin mielestä – tuhlata siihen aikaa. Älä hairahdu kertomaan siniselle pomolle henkilökohtaisesta elämästäsi. Mutta sinisen mielestä asiat tehdään sääntöjen mukaan ja pilkulleen, otti se aikaa tai ei. Kunhan tulee priimaa. Miten käyttäydyn hänen kanssaan? Siniselle pomolle täytyy kyetä näyttämään, että tiedät aiheestasi kaiken ja olet kykenevä suorittamaan tehtäväsi täydellisesti ja sovitusti. Osoita siis, että olet asiantuntija. Älä ainakaan hairahdu kertomaan henkilökohtaisesta elämästäsi. Se ei kiinnosta sinistä pomoa ollenkaan. Vaikka sinisen pomon meininki kuulostaa hitaalta pilkunviilaukselta, silläkin tavalla voi menestyä. 

 

Työnantajana on tärkeää tunnistaa ratkaisevat tekijät työntekijöiden työpanoksessa, joka on motivaatio. Erikson kirjoittaa, että: ”Ihmisen motivaationa toimii pohjimmiltaan se, mille hänen sydämensä sykkii.” . Jos et omaa samoja motivaatiotekijöitä tai arvoja yrityksen, työtiimin tai johtajan kanssa, yhteisymmärryksen löytäminen voi olla hyvin vaikeaa. Eriksonin mielestä motivaatio ja arvot onkin sijoitettava osaamisen edelle haettaessa työntekijää. Kun henkilöllä on yrityksen ja tiimin mukaiset arvot ja motivaatio, toteuttaa hän itseään melko luonnollisesti. Puutteellista osaamista voidaan kyllä parantaa kouluttamalla lisää. Arvojen ja motivaatio lähtevät taas yksilöstä itsestään. Mitkä arvot ja motivaatiot kuljettavat sinua? Mitkä ovat pomosi, tai työtekijöidesi arvot ja motivaatiot? Erikson listasi kirjassaan työvälineitä, joiden kautta aihetta voi tarkastella tarkemmin. 

 

Kolme keskeisintä motivaatiotekijää 

  • sisäiset motivaatiotekijät: syvällä ihmisen yleisolemuksessa. Perus arvoja stimuloidessa syntyy välitön tyytyväisyyden tunne. 
  • ulkoiset arvot: Muiden luomia vaikuttimia. Ulkoiset arvot ovat merkittäviä mutta eivät mene omien arvojen edelle. 
  • passiiviset motivaatiotekijät: sattumuksen varaisia tai tukahdutettuja, nämä vaativat kypsyttelyä ja aikaa. Esim: uuden taidon tai alan löytyminen. 

Kuusi motivaatio tekijää 

  • Teoreettinen motivaatio: tiedon ja totuuden halu. Halu oppia ja hankkia tietoa. Pohdiskeleva, kriittinen ja rationaalinen.  
  • Käytännöllistaloudellinen motivaatio: hyödyn käyttökelpoisuuden halu. Kiinnostus rahaan ja käyttökelpoisiin välineisiin. Aineellinen menestys 
  • Esteettinen motivaatio: tasapainon ja harmonian halu. Muoto, harmonia, esineet esteettisyys, ilmiasu. ilmiöiden ainutlaatuiset ominaisuudet. 
  • Sosiaalinen motivaatio: toisten auttamisen halu. Aito kiinnostus muista, ihmisläheisyys. Uhrautuvuus. 
  • Yksilöllinen motivaatio: henkilökohtaisen menestymisen halu. Vallan halu, vaikutusvalta ja menestys 
  • Traditionaalinen motivaatio: elämän tarkoituksen etsimisen halu. Etsivät järjestelmää, jonka mukaan elää ja uskoa. 

 

Esimerkkien kautta Erikson kertoo kuinka motivaatiotekijät ja väriprofiilit tunnistetaan toisistaan. Jotta näitä tunnistus menetelmiä voidaan hyödyntää työyhteisössä, on tärkeää erottaa “puurot ja vellit” toisistaan.  On huomioitava, että käyttäytyminen ja persoonallisuus ovat eri asioita. Ihmiset mukauttavat käyttäytymistään ympäristön ja muiden ihmisten vaikutuksesta, joten on oltava tarkka siitä mistä puhutaan ja mitä “mittaajia” siihen toimintaan ja sen ymmärtämiseen käytetään. 

 

Itseäni aihe kiehtoo suunnattomasti, erilaiset persoonallisuudet ja toimintamallit eivät onnekseni tästä maailmasta kesken lopu. Tämän kirjan kautta olen taas saanut uuden ulottuvuuden johtamistyöhön ja ihan yleisellä tasolla ihmistuntemukseen. Joka kerta kun tutustun uusiin ihmisiin ja keskustelen heidän kanssaan, on ilo huomata miten monella eri tavalla maailmaa voikaan kokea ja tuntea. Haluan kehittää itseäni johtajana ja mahdollistaa tiimimme kehittymistä. Etenkin haluan olla hyvä viestimään.  

 

Erikson käsittelee asioita oman työkokemuksensa kautta ja kirjan sisältö on tästäkin syystä hyvin aidon tuntuinen. Hän pohjustaa kertomansa aina tieteellisen tutkimuksen taustalle, joka luo hänen esimerkkeihin sekä pohdintoihinsa uskottavuutta. Kirjassa puhutaan hauskasti sekä työntekijän että johtajan näkökulmista. Tämä poistaa selkeän asennoitumisen tai lähinnä varmaankin sen valmiin asenteen vahvistamisen, joka kenties on tämän kirjan lukemiseen raflaavan otsikon ansiosta innostanut.  

 

Uskon että tämän kirjan luettua jokaisella tulee tarve kurkata peiliin tai vähintään pohtia mikä väri minun pomoni tai työkaverini on. Kehotankin jokaista ihmistä lukemaan kyseisen kirjan. Se oli todellakin mieltä avartava. Uskon, että siitä on hyötyä jokaiselle riippumatta siitä, oletko työntekijä, työnantaja, yrittäjä tai tiimioppija. Jokainen ihmissuhde vaatii tutkiskelua ja tämä kirja antaa sille hyvän pohjan. 

 

Teos: Kehnot pomot ympärilläni 

Kirjailija: Thomas Erikson 

Julkaisuvuosi: 2018 

Sivumäärä: 340 

Vastaa