Heikki Toivasen Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja käsittelee etenkin nuorempien sukupolvien, eli y-(1977-1997) ja z- (1998 ja myöhemmin syntyneet) sukupolvien tapaa johtaa tiimiä.

Termi Kaverijohtajuus on syntynyt Tiimiakatemialla Johannes Partasen johtamassa koulutusohjelmassa.Parhaimmillaan tiimin tulokset ovat kaverijohtamisen avulla parempia kuin perinteisen johtamisen avulla, jossa tietyt henkilöt ovat vastuussa kaikesta tiimin toiminnasta.

Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja on jaettu viiteen osa-alueeseen, jotka kuvaavat kirjassa käsiteltäviä elementtejä. Elementit perustuvat 1600-luvulla Miyamoto Musashin kirjoittamaan strategiakirjaan.

Ensimmäinen elementti on Maa, joka on kaiken perusta. Perustana toimivalle kaverijohtamiselle on itsensä johtaminen. Jotta voit johtaa itseäsi, sinun pitää oppia tuntemaan itsesi. Sinun tulee myös tuntea tiimisi heikkoudet ja vahvuudet.
Dee Hockin (1999) johtamisen periaatteen mukaan 55% johtamisesta on itsensä johtamista, 20% vertaisten johtamista, 20% esimiesten johtamista ja 5% alaisten johtamista. Itsensä johtamisen työkaluna kirja suosittelee käyttämään oppimissopimusta, sillä se pakottaa todella ajattelemaan omaa itseään. Oppimissopimuksessa on viisi kysymystä: Missä olen ollut? (historia), Missä olen nyt? Minne olen menossa? Miten pääsen sinne? Mistä tiedän olevani perillä?

Toinen elementti on Vesi, jota Musashi kuvaa seuraavanlaisesti: ”Kun perustana on vesi, hengestä tulee veden kaltainen. Vesi omaksuu säiliönsä muodon, toisinaan se on tihkumista, toisinaan hurja meri. Veden väri on kirkkaan sininen.”
Tiimi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kirjan mukaan jos yksikin tiimin jäsen tulee 80% asenteella tiimiin mukaan, on tiimin tulos 80%. Jos taas kuusihenkisen tiimin kaikki jäsenet ovat mukana vain 80-prosenttisesti on tiimin tulos vain 26%. Jos taas tiimin jäsenet pystyvät ylittämään itsensä 20-prosenttisesti on tiimin tulos 298%. Asenne vaikuttaa siis tiimin toimintaan, ja jos yksikin jäsen on huonolla asenteella mukana tulee asia nostaa esille.
Kirja jakaa tiimin kehityksen seuraaviin vaiheisiin; orientoituminen, luottamuksen rakentaminen, jaetun vision kehkeyttäminen, sitoutuminen, käytännön tulokset, kukoistus ja uusiutuminen.

1.Orientaatiovaiheessa tiimin tulee selvittää tiimin merkitys. Miksi tiimi on olemassa? Kirja esittää työkaluksi orientaatiovaiheeseen tiimisopimusta, joka kiteyttää jaetun vision sekä tiimin olemassaolon tarkoituksen eli mission. Tiimisopimus on myös hyvä uudistaa esimerkiksi puolivuosittain.

2.Luottamuksen rakentaminen on tärkeää tiimin toiminnassa, sillä se on kaiken toiminnan perusta
kaverijohtamisessa. Luottamus ei ole itsestäänselvyys eikä sitä voi lähtökohtaisesti vain saada, vaan se
rakentuu tekojen kautta. Tee siis se mitä lupaat ja tiedosta se mitä olet lupaamassa. Luottamuksen
rakentuessa tiimi muuttuu valetiimistä potentiaaliseksi tiimiksi.

3. Toivasen mukaan jaetun vision kehkeyttäminen on tärkein vaihe tiimin rakentamisessa. Tiimin jäsenet tuovat esille omat odotuksensa tiimiä kohtaan. Tiimi rakentuu yhteisen ajan ja haasteen ympärille. Tiimin toiminta ohjautuu johtavien ajatusten ympärille; Miten tiimi toimii? (arvot), Mihin tiimi on menossa? (visio), miksi tiimi on olemassa? (missio). Tiimin merkitys rakentuu johtavien ajatusten ympärille. Johtavien ajatusten tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä.

4. Tiimin todellinen luonne mitataan sitoutumisvaiheessa. Tässä vaiheessa tiimin roolit löytyvät ja tiimistä muodostuu todellinen tiimi. Vastuuta tarjotaan ja sitä myös otetaan vastaan jäsenten toimesta. Jäsenten eri osaamisalueita osataan hyödyntää ja tiimi pystyy tekemään selkeitä päätöksiä.

5. Käytännön tulokset-vaiheessa tiimille alkaa muodostua selkeät prosessit ja toiminta on kurinalaista sekä sitoutunutta. Tiimin toiminta alkaa vaikuttaa tehokkaalta.

6. Tiimin kukoistusvaiheessa tiimi voi olla huipputiimi. Tiimin yhteiset tavoitteet ylitetään ja jokainen tiimin jäsen kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Läpimurto on tehty ja tavoitteena on mestaruus sekä tiimin että henkilökohtaisella tasolla.

7. Uudistumisen vaihe. Mestaruuden voittamisen jälkeen tiimi alkaa pohtimaan; miksi jatkaa? Tiimin
rakentumisen prosessi alkaa alusta orientoitumisesta, mutta se voi tapahtua nyt nopeammin.

Menestys vaatii motivaation löytämistä. Toivasen mukaan motivaatiota ohjaa kolme seikkaa: merkitys,
autonomia ja mestaruus. Syvä merkitys ohjaa tiimin jäsenet tekemään jokapäiväiset tekonsa (miksi tiimi on olemassa?) Kun jokaisen tiimin jäsenen henkilökohtaiset ajatukset yhdistyvät tiimin ajatusten kanssa
muodostuu tiimille merkitys.

Tekemisen on tuettava vapautta ja autonomia vaatii hyvää dialogia tiimissä. Tiimin tähdätessä huipulle on autonomian merkitys entistä suurempi. Mestaruuden saavuttaminen vaatii paljon kurinalaista työtä.
Mestaruuden löytymisen myötä oma merkitys täyttyy.

Kolmas elementti on Tuli. Musashin kuvaus tulesta: ”Tulen henki on raju, olipa tuli iso tai pieni. Henki voi tulla suureksi tai pieneksi. Suurikokoisen joukon voi havaita helposti, sen muuttaminen on vaikeaa ja ennakoiminen helppoa. Pienen havaitseminen on vaikeaa, mielen muuttaminen helppoa ja ennakoiminen hankalaa. Sinun on harjoiteltava päivät ja yöt tehdäksesi nopeita päätöksiä. Harjoituksen tulee perustua tavalliseen elämään. Henkesi on pysyttävä muuttumattomana.”

Tuli syntyy luottamuksesta, innostuksesta, arvostuksesta sekä uuden oppimisesta. Tuli myös kuvastaa sitä kuinka tiimin johtaja voi parhaimmassa tapauksessa sytyttää koko tiimin valtavaan liekkiin, jota on haastava sammuttaa. Toisaalta joskus tuli voi sammua pieneenkin tuulenvireeseen.

Tulta on myös pidettävä jatkuvasti yllä, ja sen toteuttamisesta vastaa tiimin johtaja. Kaverijohtajan on oltava jatkuvasti tavoitettavissa sekä aidosti läsnä. Kaverijohtajan tärkein tehtävä on saada tiimi ponnistelemaan kohti päämäärää. Kaverijohtaja pyrkii myös johtamaan tiimiä esimerkillään ja tekemään kaikkensa tiimin ilmapiirin hyväksi.

Neljäs porras on tuuli, jota Musashi kuvaa seuraavanlaisesti; “Tämä on perinnettä. Kaikkiin Teihin liittyy sivuraiteita. Jos päivittäin tutkit jotain Tietä ja henkesi lähtee toiseen suuntaan, voit luulla seuraavasi hyvää tietä vaikka et todellisuudessa olekaan oikealla Tiellä. Jos olet oikealla tiellä ja poikkeat vain hiukan, poikkeama kasvaa myöhemmin.”

Tuuli kuvaa niitä pieniä asioita, joita teemme joka päivä tiimimme hyväksi. Tiimin toiminnalle olennaista on hyvä strategia, jota seuraamalla pystytään varmistamaan tiimin kehittyminen oikeaan suuntaan. Strategia on olennaista suunnitella huolella, ja suunnitellessa tiimin on tärkeää miettiä kolmea kysymystä: Mikä innostaa meitä? Missä voimme olla parhaita? Mistä teemme rahaa?

Kun edeltäviin kysymyksiin on saatu vastaukset, voi tiimi aloittaa strategian kehittelyn. Ensimmäisenä asiana tiimin tulisi löytää jokin asia missä on mielestään paras, ja muodostaa sitä kautta jokin kilpailuetu. Strategian kehittelyssä on tärkeää löytää kultainen keskitie eri vahvuuksien väliltä, jotta kokonaispaketti pysyy tasapainossa. Strategiaa kehitellessä tiimin kannattaa myös selvittää oman alansa kilpailutekijöitä, ja miettiä miten tiimin oma tuote tai palvelu pääsee erottumaan muista saman alan toimijoista.

Tuuli-vaiheessa on tärkeää myös pohtia asiakkuuden portaita, eli sitä miten miten potentiaalisesta kantaasiakkaasta saadaan tiimiyritykselle kanta-asiakas. Segmentointi eli potentiaalisten asiakkaiden kartoittaminen  on tärkeää alkuvaiheessa, jotta markkinointi ja myynti osataan kohdistaa oikeille ihmisille. Segmentointiin toimiva työkalu on esimotorola, jossa mietitään yrityksen tavoitteita ja millaista osaamista niiden toteuttamiseen tarvitaan. Esimotorolassa on tarkoitus myös löytää vastaus kysymykseen: Miten asiakas hyötyy tuotteesta/palvelusta?

Viimeinen porras on Tyhjyys, jota Musashi kuvaa näin: ”Tyhjyydellä tarkoitan sitä, millä ei ole alkua tai loppua. Tämä periaate merkitsee saavuttamattomuuden ymmärtämistä. Strategian tie on luonnon tie. Kun oivallat luonnon voimat ja tunnet jokaisen tilanteen rytmin, kykenet voittamaan luonnollisesti.”

Tyhjyys kuvastaa sitä miten kaverijohtaja on tietoinen kaikesta mitä tiimiyrityksessä tapahtuu, aina tiimin suurista linjoista pienimpiinkin yksityiskohtiin. Tärkein työkalu tähän tietoiseen läsnäoloon on dialogi, eli meidän tapauksessa Riihi. Jotta dialogista tulee oikeasti tiimiä eteenpäin vievä ja kehittävä, tulee dialogissa kunnioittaa muita, kuunnella sekä puhua suoraan. Dialogissa tiimin jäsenet pystyvät kertomaan rehellisen mielipiteensä asioista sekä ymmärtävät myös muuttaa näkökulmaansa asioista keskustelun edetessä. Aidossa dialogissa ei myöskään ole puolia, ei oikeita tai vääriä.

Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja on hyvä ensiaskel kaverijohtamisen maailmaan, ja se toimii hyvänä oppaana aloittaessa tiimioppimisen matkaa. Kirjassa on selkeästi esitelty kaikki kaverijohtamisen portaat ja sitä onkin hyvä käyttää apuvälineenä myös myöhemmissä vaiheissa.

Vastaa