Kirjapisteet: 2

Kirjoituspäivämäärä: 19.3.2020

Kirjoittaja: Saku Tuominen

 

Pieni kirja priorisoinnista

Joidenkin tutkimusten mukaan teemme jopa 60 000 päätöstä päivässä. Keskeistä on se, mille päätöksille sanomme kyllä ja mille ei, minkä päätämme aloittaa ja minkä lopettaa, mitä kohti haluamme mennä ja mitä välttelemme. Nämä kaikki päätökset määrittävät sen, millaiseksi elämämme muodostuu. Emme aina edes tiedosta tekevämme päätöksiä.

Tuomisen mukaan yksi yleisimmistä tavoista tehdä päätöksiä on päättämättömyys. Ensimmäinen vastaus, joka tulee mieleemme jonkun ehdottaessa jotain itselle yllättävää, on: täytyy miettiä. Tärkeitä asioita täytyykin miettiä, mutta nykyelämässä lause ”täytyy miettiä” tarkoittaa juuri päinvastaista. Se tarkoittaa sitä, että olemme aivan liian kiireisiä miettimään ja siksi tämä miettiminen ei johda mihinkään. Sanomme myös aivan liian usein kyllä, vaikka haluaisimme sanoa ei. Olemme huonoja sanomaan ei, koska pelkäämme jäävämme jostain paitsi, menettävämme jotakin. On tärkeää oivaltaa, että menetämme vielä enemmän sanomalla kaikkeen kyllä.

 

Kirjassa esiteltiin Tuomisen kehittelemä nelikenttä- malli, jossa oman elämän asiat jaotellaan neljään eri kategoriaan

asioihin, jotka ovat:

  1. isoja ja kevyitä
  2. isoja ja raskaita
  3. pieniä ja kevyitä
  4. pieniä ja raskaita

Isoja ja kevyitä -kategoriaan kuuluvat asiat, jotka ovat samaan aikaan sekä innostavia, että merkittäviä. Näiden asioiden tekemiseen liittyy keveyttä, iloa, kasvun tunnetta ja suuruutta. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi poikkeuksellisen tärkeä ihmissuhde, jokin intohimon kohde, innostava työpaikka tai kesämökki.

Isoja ja raskaita ovat asiat, joiden potentiaalin tunnistamme, mutta silti ne tuntuvat raskailta ylämäiltä ja vastavirtaan uimiselta. Toivomme, että näistä asioista voisi joskus tulla jotain suurta. Näitä asioita voivat olla jokin tärkeä ihmissuhde, työpaikka, iso hankinta, mikä tahansa. Tiedostamme, että tässä kategoriassa oleville asioille pitäisi tehdä jotain, jopa lopettaa, mutta emme halua päästää näistä irti, sillä odotukset ovat edelleen korkeat.

Pienien ja kevyiden kategoriassa ovat asiat, joiden tekeminen tai käynnistäminen tuntuu helpolta ja hauskalta, vaikkemme ole varmoja, tuleeko niistä koskaan mitään kovin merkityksellistä. Näiden asioiden aloittamiseen liittyvä riski on suhteellisen pieni, jonka takia niille on helppo sanoa kyllä. Näitä asioita ovat esimerkiksi uusi harrastus, uudet ihmissuhteet, helpot työelämän kokeilut tai pienet arkiset asiat. Jos meillä ei ole elämässä tähän kategoriaan kuuluvia asioita, elämästämme usein uupuu rentoutta ja yllätyksellisyyttä. Tähän kategoriaan on tärkeä panostaa, sillä näistä asioista yleensä kasvaa merkityksellisiä.

Pieniä ja raskaita ovat asiat, jotka tuntuvat samaan aikaan sekä yhdentekeviltä, että tylsiltä. Ne voivat olla asioita, joiden emme usko ikinä puhkeavan kukkaan ja joiden tekeminen on pakkopullaa. Nämä asiat ovat joskus voineet tuottaa iloa. Näitä asioita ovat esimerkiksi ei-innostavat ihmissuhteet, enemmän vievät kuin antavat harrastukset ja ärsyttäviksi muuttuneet tavat. Näille asioille pitäisi olla helppo sanoa ei, mutta todellisuudessa nämä asiat muodostavat harmittavan suuren osan elämästämme.

Tämä nelikenttämalli auttaa tunnistamaan olennaiset asiat elämässämme, keskittymään niihin ja vähentämään kaikkea muuta.