1. Ajatusharhoja
  2. 5.12.19
  3. Esseen kirjoittaja: Tuukka Pennanen
  4. Kirjapisteet: 2
  5. Kirja: Selkeän ajattelun taito- 52 ajatusvirhettä, jotka on parasta jättää muiden huoleksi
  6. Kirjoittaja: Rolf Dobelli
  7. Kategoria (YPK): Oppiminen/tiimiliiderille ja opintojakso: tiimiyrittäjyys

 

Kokosin tähän TOP 5 kiinnostavimmat ja minulle yleisimmät ajatusharhat jotka toistuvat päivittäisessä elämässäni, sen kummemmin niitä itse huomaamatta. Ehkä jatkossa osaan kiinnittää huomiota harhaisuuteeni.

Henkiinjäämisharha (Survivorship Bias)

Kuuluisia ja menestyneitä ihmisiä tuntuu näkyvän joka mediassa, ihan sama mihin katsoo tai kuulee. Minustakin siis voi tulla kuuluisa ja menestynyt eikö vaan? Todellisuudessa todennäköisyyteni tähän olisi jossain hieman nollan yläpuolella. Todennäköisimmin en siis tule menestymään vaan pääsen makaamaan ”epäonnistujien hautausmaalle” kuten suurin osa meistä. Henkiinjäämisharha tarkoittaa sitä, että onnistumiset ovat arjessa näkyvämpiä kuin epäonnistumiset, ja siksi yliarvioimme mahdollisuutemme onnistumiseen säännönmukaisesti. Mahdollisuus menestykseen on siis illuusio. Esimerkiksi uusi yritys saattaa vaikuttaa uudelta menestysyritykseltä, mutta todennäköisimmin se ei pääse edes lähtökuopistaan. Toiseksi todennäköisimmin se menee konkurssiin kolmessa vuodessa ja jos selviää sen yli, siitä tulee todennäköisesti alle 10 hengen pienyritys. Menestyneitä ja epäonnistuneita ihmisiä tai yrityksiä vertaillessa voi huomata, että ”menestystekijät” ovat olleet täysin samat vaikka toiset ovat menestyneitä ja toiset eivät, voisiko siis menestystekijä olla esimerkiksi sattuma?

Liiallisen itseluottamuksen harha (Overconfidence Effect)

Me ihmiset yliarvioimme kykymme ja tietomme ennustaa jättimäisesti ja tämä pätee kaikenlaisiin ennusteisiin. Liiallisen itseluottamuksen harhassa ei ole kyse siitä, osuuko ennuste oikeaan vai ei. Se vain kertoo eron ihmisen tosiasiallisen ja kuvitellun tietämyksen välillä. Asiantuntijat kärsivät harhasta enemmän kuin ei-asiantuntijat, sillä asiantuntija yliarvioi itsensä vielä ronskimmin. Myös monet yrittäjät ovat tässä asiassa harhaisia, ja kuvittelevat etteivät tilastot päde heihin. Moni uusi yrittäjä kuvittelee luovansa uuden Supercellin tai maan parhaan ravintolan, vaikka useimmat ovat konkurssissa jo kolmessa vuodessa. Kaikkiin ennusteisiin tulisi suhtautua kriittisesti, erityisesti niihin jotka ovat jonkun asiantuntijan tekemiä.

Jälkiviisausharha (Hindsight Bias)

Jälkeenpäin katsottuna tapahtuneet asiat näyttävät menneen johdonmukaisimmalla ja todennäköisimmällä tavalla. Ennen 2010-luvun alun finanssikriisiä, talousennusteet olivat positiivisia ja jälki käteen asiantuntijoilta kysyttynä, heiltä löytyy vastaus että itseasiassa kaikki menikin johdonmukaisesti ja se vaikuttaa täysin loogiselta ja väistämättömältä. Kuitenkaan kaikista maailman yli miljoonasta taloustieteilijästä ei ennustanut kriisiä niin kuin se todellisuudessa meni. Jälkiviisausharha on eräs sitkeimmistä ajatusvirheistämme, eikä sitä vastaan ole helppo taistella. Harhan tiedostavat ihmiset lankeavat siihen yhtä usein kuin kaikki muutkin ja tämä on tieteellisesti todistettu. Jälkiviisausharhan vaarallisuus piilee siinä, että se saa meidät uskomaan siihen, että olisimme parempia ennustajia todellisuudessa olemmekaan. Se tekee meistä helposti ylimielisiä ja johdattelee väärien päätöksien tekoon. Pitämällä päiväkirjaa kaikista ennustuksistaan, voi seurata ja verrata niiden paikkansa pitävyyttä todellisuuden kanssa. Näin saattaa huomata miten surkea ennustaja sitä onkaan

Joukkoajattelu (Groupthink)

Jokainen on varmasti joskus ollut kokouksessa, jossa olet ollut vain hiljaa ja epäröinyt oman eriävän mielipiteen esilletuomista. Jos kaikki toimivat näin vallitsee joukkoajattelu, jossa älykkäät ihmiset tekevät ryhmässä tyhmiä päätöksiä, koska kaikki sovittavat mielipiteensä oletetun yhteisen mielipiteen mukaiseksi. Tässä tilanteessa päätös on sellainen jota kukaan ryhmän jäsen ei olisi yksin tehnyt tavanomaisissa olosuhteissa. Historian kirjoista voi lukea tarinoita maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten yhdessä tekemistä typeristä päätöksistä, jotka ovat johtaneet katastrofeihin, mutta olisivat olleet estettävissä, jos edes yksittäiset ihmiset olisivat kertoneet eriävän mielipiteensä. Monia epäonnistumisia on yhdistänyt se että, suljetussa ryhmässä olevat jäsenet luovat joukkuehengen, jonka vallassa he sortuvat harhakuvitelmiin. Eräs yleinen harha on usko omaan haavoittuvuuteen: ”Kun johtajamme ja hänen lähipiirinsä ovat vakuuttuneita, että suunnitelma toimii, onnikin tulee suosimaan”. On siis hyvä muistaa, että aina kun suljetussa ryhmässä ilmenee voimakas yksituumaisuus, kannattaa kertoa välittömästi eriävä mielipide.

 

 

Sosiaalinen löysäily (Social loafing)

Verrattaessa kahdestaan köyttä vetäviä miehiä yksin köyttä vetävään mieheen, he käyttivät voimistaan 93 prosenttia yksin köyttä vetävän keskimäärin käyttämästä voimasta. Kun köydenvetäjiä oli kolme, prosentti laski 85:een, kun vetäjiä oli kahdeksan prosentti laski 49:ään. Tästä ilmiöstä käytetään termiä sosiaalinen löysäily. Sitä ilmenee siellä missä yksilön suoritus ei ilmene suoraan vaan sulautuu ryhmän suoritukseen. Jos puolitehokin riittää niin miksi antaa kaikkensa, jos sitä ei edes huomaa? Sosiaalinen löysäily ei toisaalta koskaan tipu nollaan sillä se huomattaisiin ryhmässä hyvin nopeasti. Miten sitten välttää sosiaalinen löysäily tiimityössä? Tiimin koko kannattaa pitää tiiviinä, sillä löysäilyn määrä kasvaa ryhmän koon kasvaessa. Kun tiimit koostuvat mahdollisimman erilaisista ja erikoistuneista ihmisistä, voi tiimistä muodostua parempi ja menestyvämpi. Kun löytyy erikoisosaamista, voidaan työ yhdistää yksilöihin ja siten ikään kuin valvoa löysäilyä. Ihmiset toimivat ryhmässä eritavoin kuin yksinään ja tiimin haittapuolia voi vähentää nostamalla yksilöiden suoritukset mahdollisimman näkyviksi.