Työpaikkana tiimi

Työpaikkana tiimi – Kuinka tiimi kasvaa vastuuseen? (2007)
Liisa Huusko

Essee Essi Savolainen

Lukeminen kuuluu tärkeänä osana Y-akatemian opintoihin. Vuoden aikana tulee lukea 40 kirjaa, jotka tukevat aina kyseisen hetken projektia tai muuta tarvetta, jolloin kirjoista opittu tieto saadaan heti konkreettiseen käyttöön. Koska meillä ei näin alussa ole vielä paljon projekteja, aloitin lukuprojektini Liisa Huuskon tiimityöskentelyä käsittelevästä kirjasta, jotta saisin paremman käsityksen siitä, mitä tiiminä työskentely vaatii. Vaikka olen aikaisemmin ollut osana työyhteisöjä ja tehnyt ryhmätöitä, varsinaisesta tiimityöskentelystä minulla ei ole kokemusta ja ajattelin tämän kirjan olevan hyvä pohjustus aiheeseen.

Kirja koostuu erilaisista esimerkkitapauksista, joissa on siirrytty perinteisestä esimies-työntekijä asetelmasta tiimityöskentelyyn. Huusko pohtii muun muassa sitä, kuinka vastuut jaetaan tiimityöskentelijöiksi siirryttäessä – kun aikaisemmin työnjohdolle kuuluneet tehtävät jakautuvat tiimityöntekijöiden kesken, tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että kaikki vastuut tulee varmasti jaettua, eikä mikään asia jää sen kuuluisan ”jonkun” hoidettavaksi. Meidän tiimimme on sinänsä ihanteellisessa asemassa, että meillä ei ole aikaisempia rooleja, jotka sekottaisivat työnjakoa. Lisäksi olemme olleet tietoisia akatemian työskentelytavoista tänne hakiessamme, joten tiimityöskentely ei ole tullut meille yllätyksenä. Toisaalta ”jakamattomat vastuualueet” voisivat y-akatemiassa tarkoittaa lukemista ja itseohjautuvuutta, joista on huolehdittava tässä opiskelumuodossa enemmän, kun ei ole opettajaa sanomassa mitä tulee tehdä, milloin ja minkä takia.

Huusko kuvailee kirjassaan hyvin, mitä tiimi tarvitsee toimiakseen. Ensinnäkin tiimityöskentelyyn vaaditaan joitain sellaisia taitoja, joita ei ole aina pidetty välttämättöminä työntekijätaitoina. Näitä ovat esimerkiksi vastuunottokyky, organisointikyky, ongelmanratkaisukyky ja vuorovaikutustaidot. Nämä eivät ole vain hyviä ominaisuuksia, vaan suorastaan välttämättömiä edellytyksiä tiimityöskentelyn onnistumiselle. Erityisesti Huuskon kommentit ”Toimivan tiimin tärkeimmät edellytykset ovat selkeä, yhteinen tavoite ja riittävä toimivalta sen saavuttamiseen.” ja ”Yhteisen tavoitteen tiedostaminen ja näkyväksi tekeminen on olennainen askel, jonka avulla työryhmästä siirrytään tiimiksi putoamatta valetiimin loukkuun.” kolahtivat, sillä nämä ovat ne asiat, joiden kanssa meidän tulee Bisionissa vielä työskennellä. Yhteinen tavoite puuttuu ja se vaikeuttaa tiimin sujuvaa toimintaa.
Kirjassa viitataan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 1999 tehtyyn opinnäytetyöhön ”Järjestötoiminnasta saatavien tiimivalmiuksien siirtyminen työelämään – esimerkkitapauksena Luonto-Liitto” (Surakka ja Veijonen, 1999), jossa tiimivalmiudet on jäsennetty viiteen ryhmään:
1. sitoutumisvalmiudet (vastuunkanto, yhteisvastuullisuus ja säännöllinen kokoontuminen)
2. tiimiosaamisvalmiudet (itseohjautuvuus, oman ja muiden osaamisen tiedostaminen ja hyödyntäminen, ryhmätyötaidot sekä vahvan ja selvän tiimiroolin muodostuminen)
3. sosiaaliset valmiudet (yhteistyökyky, joustavuus, erilaisuuden sietäminen, ennakkoluulottomuus, sopeutumiskyky, toisten mielipiteiden kunnioittaminen, muilta oppiminen, uusille toimintatavoille ja malleille avoimena oleminen, esiintymisvarmuus, keskustelutaito, mielipiteiden esittäminen, erilaisten mielipiteiden tärkeyden ymmärtäminen ja tiimien väliseen yhteistyöhön kykeneminen)
4. kehittämis- ja johtamisvalmiudet (organisointikyky, tiimin toiminnan arvioiminen ja kehittäminen sekä tiimijohtaminen/hallinnointikyky)
5. yhteiskunnalliset valmiudet (kansalaisvalmiuksien kehittyminen ja yhteiskunnan valtakoneiston toiminnan ymmärtäminen)
Listassa on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta valitettavan monessa meillä olisi vielä kehitettävää. Jokaisella on varmasti henkilökohtaiset heikkoudet ja vahvuudet, mutta tiiminä meidän tulisi erityisesti kiinnittää huomiota säännölliseen kokoontumiseen, tiimiroolien selkeään muodostamiseen sekä mielipiteisen esittämiseen.

Kuten aloituksessa mainitsinkin, tämä kirja oli ensimmäinen, jonka y-akatemian opintoihin liittyen luin. Kirjaesseen kirjoittaminen jäi myöhemmäksi ja kun selailin kirjaa näin parin kuukauden tiimityöskentelyn jälkeen, huomasin ymmärtäväni sisältöä paljon paremmin. Teos ei siis ehkä ollut paras vaihtoehto ensimmäisille viikoille, kun tiimityöskentelystä ei ollut vielä kokemusta. Jos lukisin kirjan nyt uudestaan, saisin siitä varmasti paljon enemmän irti ja pystyisin vertaamaan kirjan esimerkkitapauksia paremmin meidän tiimimme toimintaan.