1. Kirjapistemäärä: 2
  2. Teos: Digitaalinen jalanjälki
  3. Kirjan kirjoittajat: Antti Isokangas ja Riku Vassinen
  4. Kategoria/opintojakso: 6.6. Markkinoinnin käsikirjat projekteihin, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi / Innovointiprojekti

 

Oletko koskaan pohtinut syitä sille, minkä takia yritykselläsi tai brändilläsi on sosiaalisen median kanavia käytössään? Kuinka aktiivisia ne ovat? Mikä on niiden sanoma?

Nämä kysymykset jäivät askarruttamaan mieltäni kun suljin kirjan luettuani viimeiset sivut. Omasta näkökulmastani olemme luoneet sosiaalisen median kanavia siinä uskossa, että ne ovat nykyajan markkinointikanavat – ja ne on oltava kaikilla. Emme kuitenkaan ole panostaneet markkinointiin riittävästi, emme itse sisällön takia. Sosiaalinen media on oma iso osa-alueensa markkinoinnissa ja siihen tulee käyttää paljon resursseja. Sisältö ilman sanomaa on kuin romaani ilman tarinaa. Sitä lukee vain lukeakseen kirjaa, eikä edes siksikään.

Antti Isokangas ja Riku Vassinen antavat teoksessaan Digitaalinen jalanjälki ajatuksia herättäviä esimerkkejä internetin ilmiöistä ja kuinka ne ovat vaikuttaneet kohdeyleisöönsä. Vaikka teos onkin nykypäivänä jo aikaansa jäljessä, perusasiat ovat silti yhä samat. Sosiaalinen media ja internet kehittyy hurjaa vauhtia.

Mikä kiinnostaa katsojaa? Jos siitä puhuvat ympärillä olevat ihmiset, se on kiinnostavaa. Ihmiset ovat luonnostaan uteliaita ja siksi monet nerokkaat markkinointitempaukset keräävät paljon huomiota itselleen. Mainoksia toistetaan monilla alustoilla ja niistä tehdään kullekin alustalle sopiva versio. Voit siis tavata saman Elisan hintasaarnaajan paitsi televisiossa, myös YouTubessa tai Instagramissa.

 

Mieleeni painui kirjasta erityisesti erilaiset viestinviejät verkossa. Evankelistat ovat yrityksen ilosanomaa kaikille jakavia aktiivisia faneja, jotka suurin piirtein ihannoivat yrityksen brändiä. Vastaavia evankelistoja voi olla siis design-merkkien valmistajilla, kuten Applella.

Virallinen äänitorvi on yrityksen johdossa oleva mediapersoona, joka bloggaajan tyyliin kertoo yrityksen arkipäivää yleisölle. Näitä ei Suomessa liiaksi ole, ainakaan verkkosivujen muodossa. Sen sijaan Instagram tai muu vastaava nopean syötepäivittämisen palvelu toimii vastaavana äänitorven paikkana. Olen nähnyt lukuisia yrityksiä, jotka jakavat medioissa kuvia vaikkapa pullakahveista ja lisäävät tekstiin työntekijän nimen, joka on postauksen takana. Tuloksena on uskottava julkaisu, joka inspiroi katsojaansa.

Asiantuntija on puolestaan jonkin alan mestari, joka sivuaa yrityksen brändiä jossa työskentelee. Asiantuntijaa usein arvostetaan oman ammattitaitonsa vuoksi. Asiantuntija voisi siis olla teknologiayhtiön insinööri, joka esiintyy yrityksen mainoskasvona puhuttaessa jostakin merkittävästä läpimurrosta teknologisessa kehityksessä.

Tiedottaja on hyvin perinteinen tapa kertoa viesti yritykseltä kuluttajalle. Verkkosivuilla voi siis olla yksi paneeli, johon yritys silloin tällöin kertoo kuulumisiaan tai vaikka tulosvaroituksestaan. Tiedottajan rooli ei yleensä ota hirvittävän suurta roolia viestinnässä, mutta esimerkiksi valtamedia saattaa seurata suurten yritysten tiedotteita ja ottaa ne otsikoikseen. Näin ollen medianäkyvyyttä saadaan huomattavasti enemmän.

Työmyyrä on se henkilö, joka saattaa tehdä yrityksen viestintää puolipakolla. Näitä nykypäivänä on onneksi vähenemään päin, sillä yritykset useimmiten palkkaavat ulkopuoliset tekijät tekemään yrityksensä viestintää.

Vahingossa viestijä on yrityksen oma työntekijä, joka usein täysin tiedostamattaankin puhuu työpaikastaan sosiaalisessa mediassa. Varsinkin jos viesti on negatiivista, se leviää suurelle yleisölle. Myös positiivinen viestintä yrityksestä kasvattaa yrityksen brändiä hyvään suuntaan.

Vakooja on toisen yrityksen työntekijä, joka tutkii toisen yrityksen viestintää – hyvässä ja pahassa. Jos jokin yritys on kehittänyt fantastisen mainoskampanjaidean, miksipä ei lainata ideaa? Toki silläkin on riskinsä, sillä kuluttajat ovat saattaneet jo kyllästyä kyseiseen ideaan.

Pablo Picasson sanoin ”hyvät artistit kopioivat, mutta vain parhaat varastavat”, mutta missä menee hyvän maun raja? Olemme nähneet eri medioissa jo hyvin paljon hintasaarnaajia, joten saatamme olla jo kyllästyneitä kyseiseen kampanjaan. Myös sadat tykkää tästä ja jaa kavereillesi-tyyppiset kampanjat alkavat kyllästyttää. Enää ei jaksa jakaa. Täytyy siis keksiä jotain täysin uutta.

 

Voisimmeko hyödyntää uusia teknologioita markkinoinnissa? Käyttäisivätkö kuluttajat AR- tai VR-teknologialla luotuja mainoksia? Tällä hetkellä tehokasta markkinointia on vaikkapa kadunvarsimainonta tai lyhyet mainospätkät videon alussa suoratoistopalveluissa tai YouTubessa. Ehkäpä VR-teknologian yleistyessä mainoksia rakennetaan sen pohjalta. Tai sitten ei, sillä teknologian kehittymistäkin on niin haastava ennustaa. Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa on tapahtunut hirvittävä määrä kehitystä. Vuoden päästä kai tämäkin essee on elänyt aikansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *