1. Kirja: Psykopaatit ympärilläni
  2. Kirjoituspvm: 26.6.2019
  3. Esseen kirjoittaja: Esko Tiainen
  4. Kirjapistemäärä: 2
  5. Kirjoittaja: Thomas Erikson
  6. Opintojakso: Tiimioppijan matkaeväät

 

Luonnollinen jatkumo idiootit ympärilläni-kirjan jälkeen. Kirjaa aloittaessani aiemmin pohdin, että mitä annettavaa Eriksonilla on edelliseen kirjaan verrattuna, jossa käytiin läpi todella laajasti erilaiset ihmistyypit. Kuitenkin, yhdenlainen ihmistyyppi oli tyystin käymättä, joka ei osu mihinkään neljään värityyppiin, vaan mukautuu aina tilanteen mukaan oman etunsa ajamiseksi. Heitä kutsutaan psykopaateiksi, tunteettomiksi ja tuhoa kylväväksi ihmisryhmäksi, joita on väestössä 2-4%, mutta pystyvät aiheuttamaan todella kattavia vahinkoja yksilönä.

 

Psykopaattisia piirteitä on kymmenittäin ja kaikissa meissä vaikuttaa jokunen niistä. Se ei tee meistä kuitenkaan psykopaatteja, vaan ne ovat yksinkertaisesti tekijöitä, jotka tekevät meistä yksilön. Meillä on selkeät tunteet ja pystymme erottelemaan oikean ja väärän oman arvomaailmamme pohjalta, tähän ei psykopaatti taitavasta valehtelusta ja esityksestä huolimatta pysty. Psykopaattia voi olla todella haastavaa erottaa aluksi, koska ennen kuin hän pystyy ajamaan kunnolla omaa etuaan eteenpäin ja samalla aiheuttamaan tuskaa muille ihmiselle, hänen pitää pystyä lähestymään ihmisiin ja oppimaan heidän luonteenpiirteitään, joita käyttää tulevaisuudessa heitä vastaan. Kirjasssa käydään läpi, kuinka psykopaatti voi häikäilemättömästi hyödyntää neljää eri ihmistyyppiä oman etunsa ajamiseen, kuinka erottaa psykopaatti ja kuinka päästä tälläisen kynsistä lopullisesti. Psykopaattisuus on nimittäin todellinen ja mittava ongelma maailmalla, eikä parannuskeinoa ole olemassa.

 

Oma itsetuntemus on kaiken keskiössä: mitä paremmin tunnet itsesi, sitä paremmat todennäköisyydet on välttyä päätymästä psykopaatin hampaisiin. Omat vahvuudet ja heikkoudet on oleellista tiedostaa, jotta niihin on ylipäätään mahdollista vaikuttaa. Neljällä ihmisvärillä on kaikilla eriävät heikkoudet ja ellei niistä ole itse tietoinen, niihin psykopaatti tarraa kiinni.

 

Punaiset haluavat olla joka tilanteen herroja. Yksityiskohdat eivät heitä kiinnosta, mutta kokonaisvaltainen kuva kaikesta on oltava. Jatkuvasti täytyy olla etenemässä kohti tavoitteita ja suunta aina eteenpäin, he ovat yleensä johtajahahmoja. Muiden mielipiteet eivät heitä liiemmin kiinnosta, asiakeskeisyys ennen ihmiskeskeisyyttä ja kaikki muu kuin työhön liittyvä tulee hoitaa töiden ulkopuolella! Punaisten huonoja puolia: epäkohtelias, moukkamainen, aggressiivinen, jyrää toiset, huono kuuntelija, kiirehtii liikaa, määräilevä, hallitseva, suvaitsematon ja itsekäs. Psykopaatit esittävät usein itsevarmaa, jonka vuoksi he voivat päästä ajan kanssa punaisen johtajan lähelle – jos hän siihen haluaa pyrkiä. Kun vuorovaikutussuhde on luotu ja punainen johtaja tietää voivansa luottaa niin ”itsevarmaan ja pätevään” psykopaattiin, pystyy hän hyödyntämään punaista johtajaa kehumalla hienotunteisesti ja ei-niin näkyvästä jostain, mistä hän muuten saa paljon kritiikkiä. Hän voi käyttää kyseisiä piirteitä myös häntä vastaan julkisesti, jolloin punainen pyrkii parhaimpansa mukaan pitämään mölyt mahassaan ja toimimaan kritisoitujen piirteiden vastaisella tavalla. Näin punaisen on yhä vaikeampi toteuttaa itseään hänelle luontaisellaan tavalla ja voi pahimmillaan menettää alaistensa arvostuksen täysin yhteisössä, josta he haluavat pitää tiukasti kiinni.

Keltaiset tuppaavat viemään tilasta kaiken hapen ja ovat positiivisuuden ja huolettomuuden ilmentymiä. He ovat supersosiaalisia ja jatkuvasti ihmisten ympäröimiä ja saavat siitä loputtomasti virtaa. Keltaisen huonot puolet: itsekäs, pinnallinen, itsekeskeinen, ylitsevuotavan itsevarma, lupailee liikoja, huono keskittymään ja kuuntelemaan, loukkaantuu helposti… Supersosiaalisuus on heille elintärkeää ja ilman sitä lopputuloksena on täysi turmio. Psykopaatti pyrkii lähentymään keltaisen henkilön kanssa ja saada ajan kanssa karistettua muut keltaisen ihmissuhteet eristämällä hänet muista ja levittämällä valheita. Lopulta psykopaatti vie keltaisen identiteetin täysin mennessään, mutta sosiaalisuutensa vuoksi keltainen pitää kiinni edelleen suhteestaan psykopaatin kanssa.

Vihreät ajattelevat muiden etua ennen omaansa, ovat rauhallisia eivätkä tykkää todellakaan olla esillä ja oman mielipiteensä kertominen ja asioista kieltäytyminen voi olla todella haastavaa. He haluavat olla hyvää pataa kaikkien kanssa ja välttävät konflikteja, jonka vuoksi psykopaatin on helpompi lähestyä vihreitä kuin punaisia tai sinisiä. Heidän huonoja puoliaan: konfliktinpelkoinen, pitkäpiimäinen, suhtautuu haluttomasti muutoksiin, itsepäinen, jääräpäinen, ei ota vastuuta, passiivinen, suhtautuu ylitunteellisesti kritiikkiin… Vihreä tyyppi vaikuttuu helposti päinvastaisesti ihmistyypistä, joilla ei ole epävarmuudesta tietoakaan, vaan ovat täydellä tarmolla tekemässä asioita. Punaiset. Vihreät antavat mielellään päätäntävallan toiselle, koska he eivät halua olla tekemässä päätöksiä. Psykopaatit pääsevät vihreisiin käsiksi käyttämällä taas kerran ihmistyypin ominaisia heikkouksia hyväksi ja esittää tuovansa tuen ja turvan vihreän elämään. Kun ongelmia alkaa esiintyä, psykopaatti voi alkaa syyllistämään vihreää omista virheistään, koska vihreän on helppo tulkita konflikteja ns. omien tekemiensä virheiden kautta.

Siniset ovat todella analyyttisia, systemaattisia ja yksityiskohdat ja faktat täytyy olla hiottuna viimeisen päälle. He painavat töitä todella säntillisesti, pois ihmisten lähettyviltä ja muusta hälinästä. Siniset ovat yksinkertaisesti kartalla kaikesta perinpohjaisesti, jonka vuoksi heitä voi olla haastavaa manipuloida. Heidän huonot puolet: välttelevä, kipakka ja hapan, epäileväinen, pikkutarkka, kitisevä ja tyytymätön, kylmä… Siniset tiedostavat omat kykynsä ja ovat niistä itsevarmoja. Heille pikkutarkkuus kaikessa on elinehto ja jos psykopaatti haluaa sinisen kautta päästä ajamaan omaa etuaan, tulee hänen tietää se. Psykopaatti voi saada sinisen todella hämilleen omista kyvyistään ja epävarmaksi asemastaan yhteisössä, jos juorujen ja valheellisten asioiden levittelyn kautta sinisen vahvuuksia horjutetaan. Jos esim. sinistä korkeammassa asemassa oleva henkilö yhteisössä alkaa julkisesti virheellisellä tiedolla kritisoimaan sinistä tapahtuneista psykopaatin tahallaan aiheuttamista muutoksista, saa muu yhteisö kuvan sinisen otteen lipsumisesta. Kaikki johtuu viime kädessä siitä, ettei sinistä olla informoitu ja psykopaatti on rengeille levittämine valheineen saanut käsityksen siitä, että kritiikille on paikkansa.

 

Edellämainitut asiat ovat vain esimerkkejä, mutta psykopaatti pyrkii häikäilemättömästi vaikuttamaan ihmistyyppien heikkouksiin käyttämällä eri manipulointikeinoja, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa koko työyhteisön tai muun yhteisön romahtamisen.

 

Kirja antaa paljon apuja siitä, kuinka omista oikeuksistaan tulee pitää kiinni. Ei kenenkään tarvitse myöntyä tekemään asioita, joita ei yksinkertaisesti halua. Jos joku saa minut tekemään jonkin työn mitä hän ei itse halua tehdä ja vastaan kyllä, tulee tämä toistumaan jatkossakin. Jos kokee joutuneensa manipuloinnin kohteeksi ja päätyi tekemään jotain mitä ei ensisijaisesti halunnut, niin ei se niin vaarallista ole. Mutta toista kertaa vastaavaan ei tarvitse tästä viisastuneena ryhtyä. Fool me once, shame on you. Fool me twice, shame on me.

 

Jos kokee olevansa psykopaatin pihdeissä, on tärkeintä pyrkiä lähtemään siitä välittömästi pois. Se on taistelu, mihin jäädessään voi ainoastaan hävetä. Valitettavan usein psykopaatti on vielä lähipiirin henkilö, koska manipulointi on lisääntyneen ihmistuntemuksen kautta paljon helpompaa ja tässä vaiheessa jos ei tunne itseään, psykopaatti tuntee paremmin ja hyödyntää tätä todella taitavan manipuloinnin kautta.

 

Ylipäätään, jos kokee joutuneensa manipuloinnin kohteeksi, on tärkeää mainita siitä kyseiselle henkilölle suorasanaisesti, mutta rauhalliseen sävyyn:

  • kun sinä toimit tuolla tavalla
  • tunnen oloni tällaiseksi
  • jos lopettaisit tuon ja toimisit sen sijaan tällä tavalla
  • minusta tuntuisi tältä

Yleensä tällainen keskustelu voidaan käydä kahdenkeskisesti ja se voi herättää voimakkaita tunteita. Asioista ääneen puhuminen ja yhteisellä panostamisella voi mainitun asian saada kuitenkin käänettyä päälaelleen ja saada pitkällä aikavälillä muuttumaan pysyvästi. Psykopaatti suostuu välittömästi ehtoihin ja vakuuttaa käytöksen muuttuman välittömästi ja alkaa samalla etsimään jatkuvasti virheitä toiminnasta. Oman johdonmukaisuuden noudattaminen on tässä tilanteessa tärkeää ja muutos vie aikaa, psykopaatti voi muuttaa käytöstään hetkellisesti, mutta ei jatku pitkään. Parhaimmillaan voi olla, että raamien asettaminen voi ajaa hänet täysin tiehensä. Hänellehän kaikki on silkkaa peliä ja toisten häikäilemätöntä hyväksikäyttämistä. Manipuloiva henkilö, joka ei ole psykopaatti, voi oppia uuden toimintamallin ajan kanssa.

Kirjan lukeminen herätti paljon ajatuksia menneisyydestä, nykyajasta ja siitä, kuinka on tietyissä tilanteissa joutunut manipuloinnin kohteeksi ja tekemään asioita, mitä ei ole ensisijaisesti halunnut. Kirja toi myös todella laajasti esille viidennen ihmistyypin eli psykopaatit, joiden varalta osaa olla tulevaisuuden osalta sopivasti varuillaan, vaikkei niihin välttämättä tulisi koskaan törmäämäänkään. Tällaiset riskit on kuitenkin oleellista tiedostaa ja ylipäätänsä se, kuinka tärkeää meidän kaikkien on pitää kiinni omista oikeuksistamme, ettei meitä ajeta harhaan.

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *