Kirja: Palaute kuuluu kaikille

Kirjan kirjoittaja: Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen

Päivämäärä: 17.7.2019

Essee: Kreeta Järvelä

Kirjapisteet: 3

 

Palaute tiimin ja työyhteisön kehittymisen välineenä

Palaute kuuluu kaikille- kirja on ehdottomasti tähän asti lukemistani kirjoista kiinnostavin. Kun pohdin sanaa palaute, ajattelin tietäväni mitä se on. Kirjan luettua ymmärsin kuitenkin, etten ollenkaan tiennyt mitä palaute on, miten sitä tulisi antaa ja miten sitä tulisi hyödyntää. Olen elämässäni saanut palautetta valitettavan vähän, enkä ole osannut sitä oikein itsekään antaa.

Omaa työhistoriaani miettiessäni ajattelen, että olen ollut hyvien esimiesten ja johtajien alaisena. Ainoa puutteellinen asia on ollut palaute. Jos olisin saanut työstäni enemmän palautetta, tietäisin missä olen onnistunut ja olisin osannut kehittää puutteellisia taitojani paremmin. Jos olisin saanut palautetta, voisin olla parempi työssäni. Palaute on erityisen tärkeää, kun opettelee jotakin uutta. Koska työurani on vasta alussa ja opettelen uutta, palaute olisi ollut erittäin hyödyllistä.

Kirja antaa hyvät ohjeet palautteen antamiseen. Nyrkkisääntönä on, että jokaista kehitettävää palautetta kohden tulisi antaa viisi palautetta onnistumisista. Tämä on loogista, sillä ihmiset onnistuvat työssään useammin, kun epäonnistuvat. Lähtökohtana on, että palaute auttaa toista henkilöä oppimaan ja kehittymään. Ja tietenkin positiivisen palautteen antaminen luo positiivista ilmapiiriä, se innostaa ja kannustaa kuulijaa. Kun opettelee näkemään ympärillään onnistumisia ja sanoo ne ääneen, saa hyvän mielen niin itselleen, kuin muille. Parhaiden tiimien jäsenet näkevät ympärillään onnistumisia ja kertovat niistä.

Palaute annetaan kuvaamalla ensi havainto, eli kertomalla mitä toinen teki, missä ja milloin. Kuvaus annetaan täsmällisesti kertomalla ainoastaan havainto ilman tulkintaa, johtopäätöksiä tai liioittelua. Havainnon jälkeen voidaan kertoa käyttäytymisen vaikutus. Palaute on tehokkainta, kun kertoo nimenomaan käytöksen vaikutuksen itseen, ei muihin. Tällöin palautteen antaja puhuu aina totta, eikä toisen tunnetta tai kokemusta voi kiistää. Palaute ei sisällä ohjeita tai neuvoja, ellei niiden antamisesta erikseen sovita. Mikäli palautteen saaja ei harjoittele tehtäväänsä, hän turhautuu saadessaan neuvoja jo osaamastaan asiasta. Palautteen saaja saa itse päättää tekeekö hän palautteella mitään. Palautetta voidaankin näin ollen kutsua lahjaksi. Lahjan saaja päättää käyttääkö hän sitä vai ei.

Palaute toimii varhaisen puuttumisen mallina. Kun annetaan palautetta, asioihin voi tehdä muutoksia heti puutteita huomatessaan. Tekemällä pieniä korjausliikkeitä, voi organisaatio säästyä suurilta korjausliikkeiltä. On tärkeää, että palautetta antavat kaikki organisaation jäsenet. Kun esimies antaa alaisilleen palautetta, alainen esimiehelleen palautetta ja työntekijät toisilleen palautetta, organisaatiossa on useita henkilöitä havaitsemassa mitä ympärillä todellisuudessa tapahtuu. Mikäli palaute kulkee vain ylhäältä alaspäin, ylemmän johdon tiedossa on vain murto-osa mahdollisista puutoksista. Kaikki ihmiset tarvitsevat paljon palautetta. Myös tästä syystä palautteen antamisen ei pidä jäädä vain esimiesten hartioille, sillä esimiesten työaika ei riittäisi tarvittavan palautemäärän antamiseen. Kun esimies saa palautetta hän tietää, mitä alaiset häneltä todellisuudessa odottavat. Missä hän on onnistunut ja mitä voisi tehdä paremmin. Hakemalla palautetta alaisiltaan, esimies saa kunnioitusta ja luo avointa keskustelevaa ilmapiiriä ympärilleen.

Palautekäytännöistä olisi hyvä sopia jokaisella työpaikalla. Jotta kaikille on selvää, miten ja mistä palautetta annetaan, on palautteen antaminen paljon helpompaa kaikille. Palautekäytännöistä voidaan tehdä kirjallinen sopimus, jotta se on näkyvillä uusillekin työntekijöille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *