1. Kirjapistemäärä: 2

2. Teos: Matala valta

3. Kirjan kirjoittajat: Anu Kantola

4. Kategoria/opintojakso: 4. Johtaminen / Tiimioppijan matkaeväät

 

Anu Kantola esittelee teoksessaan Matala valta erilaisia vallan muotoja ja kautta aikain suurta valtaa omanneita henkilöitä niin politiikassa, mediassa kuin muuallakin yhteiskunnan alueella yksilöinä ja yhteisöinä. Laajasta historiakatsauksesta huolimatta teos herätti  minussa monenlaisia pohdintoja paitsi vallan väärinkäytöstä, myös omaan arkeeni vaikuttavista vallan tekijöistä.

Kirjassa kuvaillaan Suomen kehitystä teollisesti, poliittisesti ja muuten yhteiskuntaluokittain. Lukiessani mietin, olisiko kirja kuitenkin liian historiapainotteinen ollakseen yksi Yritysakatemian kirjaesseekirja. Muutin mieleni, kun aloin pohtia vallan eri puolia tarkemmin. Kun kirjan perusajatuksen vallankäytöstä omaksuu, aukeaa monialainen näkemys kaikkeen ympärillä tapahtuvaan maailmanmenoon.

Vallasta tulee tietysti mieleen yritysmaailma ja sen suuret johtajat. Kun vielä satoja vuosia sitten ihmisen statuksesta kertoi vyötärön ympäryysmitta, nykyään “maailman hallitsijaksi” pääsee somessa tai omistamalla suurinyörisen lompakon. Voit olla osakkeenomistaja tai ryhtyä politiikkaan. Kunhan teet jotakin, johon moni ei pysty ja saavutat sillä paljon huomiota. Perustanet sitten vaikka kirjakaupan, teet sille verkkokaupan jota kehität asiakkaiden toiveiden mukaan paremmin kuin kukaan muu, sekä patentoit suuret keksintösi. Evankelistat jakavat tekemisiäsi sosiaalisessa mediassa ja yhä useampi kiinnostuu projekteistasi. Parhaimmassa tapauksessa lumipalloefekti tuo sinulle lisää asiakkaita ja lompakkosi koko kasvaa.

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kirjassa kuvailtiin hienosti Kekkosen valtakauden vaikutuksia mediassa ja yksilöiden elämässä. Isä oli usein perheen pää ja niin myös kansalaisten ylistämä johtaja, kansanmies. Itselleni henkilökohtaisesti muistuvat mieleen paitsi Kekkosen suuret silmälasit, myös kuvat joissa hän esitteli perhettään tai nosti suuria taimenia joesta. Nämä kaikki ovat vallan symboleja, joista hänet muistetaan ja jotka tekivät hänestä kansanmiehen.

Vielä 1950-luvulla oli kansanmiesten valta, mutta 2000- ja eritoten 2010-luvulla internetin käytön jatkuvasti yleistyessä on alettu pohtia median osuutta vallassa. Ennen yhteiskunnallisesti puhuttiin lainsäädäntä-, toimeenpano-, ja tuomiovallasta, mutta nykyään media voidaan laskea neljänneksi osa-alueeksi.

Pian vaaleissa äänestäminenkin tapahtuu internetin välityksellä. Vallan kenttä ulottuu myös mediaan ja yleistämättä kaikki poliitikot kalastelevat ääniä median avulla. Vaalirahoitukset kasvavat massiivisiksi ja jokaisen kansanedustajan pärstäkerroin katsotaan sen mukaan, mitä heistä kirjoitetaan lehdissä. Olemmeko me vallan uhreja vai vallan käyttäjiä, kun valitsemme äänestettävämme median kautta?

Palatakseni omaan arkeeni, meillä Y-akatemiassa valta näkyy lukuisilla tavoilla. Olemme organisoineet toimintaamme muun muassa erilaisiin toimielimiin, kuten johtoryhmään, viestintätiimiin ja kansainväliseen tiimiin. Toimintamme varmistavat valmentajat. Tiimiyrittäjät ylläpitävät omia osuuskuntiaan, joiden kippareina toimivat tiimiliiderit. Olemme oma yhteisömme, joka yksistään on jo valtaa. Yhdessä olemme enemmän.

Miksi ylipäätään valtaa täytyy jakaa? Moni asia varmasti jäisi tekemättä, ellei sille ole määrätty vastuussa olevaa henkilöä. Tämän kaltaisessa yhteisössä on paljon päätöksiä vaativia asioita ja järjestelyä, jotka ylläpitävät koko yhteisöä. Myös akatemian markkinointi tuleville akatemialaisille on elintärkeää. Koko toimintamme rakentuu avoimelle ilmapiirille ja tiedonkululle. Toki valta tuo aina vastuuta, mutta yhteisön toiminnan takaamiseksi sekin riski täytyy ottaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *