Maailma muuttuu ja niin minäkin

  1. Maailma muuttuu ja niin minäkin
  2. 18.5.19
  3. Esseen kirjoittaja: Tuukka Pennanen
  4. Kirjapisteet: 2
  5. Kirja: 21 Oppituntia maailman tilasta
  6. Kirjan kirjoittaja: Yuval Noah Harari
  7. Tiimioppijan matkaeväät

 

Kun maailma muuttuu jatkuvasti, on muututtava itsekin, mutta miten jo luonnostaan muutosvastainen ihminen sopeutuu siihen kun teknologia vie ihmisten työpaikat? Onko tulevaisuuden tärkein työelämätaito epävarmuuden ja muutoksen sietäminen? Maailmalla tapahtuu koko ajan asioita joista ei ymmärrä mitään, mutta ne saattavat vaikuttaa omaan tekemiseen, valintoihin ja ajatusmalleihin. Miten voisin avartaa maailmankatsomustani, jotta ymmärtäisin edes murto-osan ympärilläni tapahtuvasta maailmasta? Mieleen tulvii tietoa, mutta miten sen ehtii jäsentelemään ja ymmärtämään, ja kaiken lisäksi vielä huomioimaan miten se vaikuttaa omaan toimintaan? Onko se huolestuttavaa vai mahtavaa kun Googlen tai Facebookin algoritmit tietävät paremmin kuin yksilön läheisimmät ihmistoverit, minkä päätöksen yksilö jossakin tilanteessa tekisi?

Miten teknologia vaikuttaa omaan ammatinkuvaan tulevaisuudessa?

Teknologia on kehittynyt käsittämättömän nopeasti ja sen vaikutukset ovat niin suuret, että sitä on vaikea ymmärtää. Miten voisin ennakoida teknologian kehityksen vaikutuksia omaan tulevaan ammattiini eli fysioterapiaan? Luulen että paras tapa ennakoida, on pysyä parhaan mukaan kehityksen mukana ja pitää mielenkiintoa uusimpiin ja vielä kehitteillä oleviin teknologioihin, joita alalla voisi käyttää. Teknologian kehityksestä ei kannata jäädä jälkeen millään alalla, mikäli haluaa pysyä alan huippuammattilaisena. Miten teknologia sitten voi vaikuttaa työntekemiseen?

Teknologian kehitys vaikuttaa varmasti monella tavalla riippuen ammatista, fysioterapiaa se todennäköisesti tulee helpottamaan todella paljon. Asiakkaista pystytään keräämään erilaista tietoa ja tarkemmin kuin koskaan, raskaita potilassiirtoja pystyy tekemään kuormittamatta itseään ja tutkiminen helpottuu. Uskon että teknologia pystyy joskus korvaamaan melko helpostikin fysioterapeutin työn tutkimisen ja johtopäätösten osalta, mutta miten teknologia selvittää henkiset asiat onkin eriasia. Ihmisen etu tekoälyyn verrattuna on tunneäly, joka on keskeisen tärkeää fysioterapeutin työssä.

Kun teknologia kehittyy ja työ helpottuu, tarkoittaa se joidenkin työpaikkojen vähenemistä tai loppumista ihmisiltä. Tämä on pelottavaa, mutta tulisiko tilanteeseen sopeutua kehittämällä nykyaikaisia työpaikkoja? Harari kuvaa kirjassa esimerkkitilannetta, jossa kaivosrobottiyritys myy louhittua metallia toiselle robottiyritykselle, joka tekee metallista robotteja kaivosyritykselle. Tilanteessa on siis ihmiset pelattu kokonaan pois, myös kuluttajan roolista. Esimerkki kuulostaa kuumottavalta ja erikoiselta, mutta ei mahdottomalta. Jos vastaavat tilanteet ovat joskus mahdollisia niin syntyykö ihmisten keskuuteen uusia yhteiskuntaluokkia, jotka ovat täysin toimettomia ja korostuuko tuloerot äärimmäisen rikkaiden ja köyhien välillä. Melkoisia kauhuskenaarioita, mutta näitä ajatuksia myös Harari tuo kirjassaan esille.

Käytäntöön kirja antaa paljon ajateltavaa monille elämän osa-alueille. Uudet ja viisaat näkökulmat politiikkaan, ympäristöön, globaaleihin ongelmiin, uskontoihin, työhön ja teknologiaan jättivät paljon pureskeltavaa. Kirjan aiheet olivat varsin yleissivistäviä ja kehittivät kypsää ajattelua laajasti eri aiheista. Kun yleistieto lisääntyy ja oppii soveltamaan sitä käytännössä, voi siitä saada paljonkin konkreettista hyötyä työelämässä ja elämässä muutenkin. Omalla kohdallani ehkä konkreettisin käytännön muutos kirjan lukemisen jälkeen on ollut aikaisemmin täysin kadoksissa ollut kiinnostus politiikkaan. Halu äänestää on ollut korkeampi kun on ymmärtänyt politiikasta edes pienen tiedonjyväsen verran. Esimerkiksi ilmasto-ongelmat ovat ja tulevat olemaan globaaleja ja vaativat globaaleja ratkaisuja. Yksilö voi yrittää vaikuttaa globaaleihin ongelmiin asioista selvää ottamalla ja esimerkiksi äänestämällä, mistään massiivisesta vaikutuksesta ei tietenkään yksilötasolla ole kyse. Vaikka yksilön tekemä muutos ei olisi merkittävä, monen yksilön tekemänä on! Tästä viisaampana voi jatkaa elämistä kohti muuttuvaa nykyhetkeä ja tulevaisuutta, mikään muu ei ole varmaa kuin muutos ja siihen tärkeänä työkaluna sopeutuminen.