Itselleni johtaminen ei tule luonnostaan, enkä rehellisesti sanottuna oikein innostu johtamisesta. Se on ehdottomasti asia, jota pitäisi harjoitella ja opetella enemmän, koska se on taito, jota tarvitsee elämässä. Halusin juuri sen takia lukea kirjan johtamisesta ja totesin, vaikkei johtajaksi olisi niin suurta paloa voi aiheen kirjoista oppia paljon. Luotu johtamaan- 99 tapaa naisen ottaa ohjat kertoo, miten nainen on luotu johtamaan arkisista asioista lähtien, eikä johtaminen arkisten asioiden peilailun jälkeen tunnukaan välttämättä niin vieraalta.
Kirja kertoo paljon miesten ja naisten johtamisen eroista. Naiset kysyvät helpommin neuvoa muilta asiantuntijoilta, työntekijöiltä tai yhteistyökumppaneiltaan, kun kehittävät strategiaa, yleisesti naisjohtaja on vähemmän kilpailuhenkinen, kuin miesjohtaja ja naiset pyrkivät tekemään enemmän yhteistyötä. Kirja esittää edellä mainittujen lisäksi monia muita yleistyksiä mies- ja naisjohtajien eroista, tulee hieman olo, että kirja yleistää liikaa sukupuoltenvälisiä eroja. Monet kirjan vinkit ja ohjeet valmennusjohtajalle, elleivät jopa kaikki, käy molemmille sukupuolille eivätkä vain naisille. Kirjan tarkoitus on kuitenkin antaa naisille varmuutta johtamiseen, niin kirjan näkökulman jyrkkälinja on ymmärrettävää.
Kirja painottaa etenkin naisille, miten monet arkiset asiat ovat saaneet meidät jo johtamaan ja osoittavat, että meistä on siihen. Arkiset vertaukset ovat hyviä ja antavat erilaista näkökulmaa johtamiseen, sen ajatteluun ja ajatus prosessin aloittamiseen, että onko itsestä johtajaksi. Ainakin ihmiselle, joka ei tunne itseään sopivaksi johtajan rooliin, arjesta ajattelun aloittaminen on turvallista ja tuntuu yksinkertaisemmalta. Jokaisen luvun alussa kirja kertoo arkisia esimerkkejä, miten olet ollut jo johtaja.
Niin kuin edellä mainitsin, kirja kertoo paljon arkisia esimerkkejä, miten naiset ovat olleet jo johtajia arjessa. Kirja menee kuitenkin myös syvemmälle kuin arkisiin esimerkkeihin ja Frankel on kirjaa varten haastatellut monia vaikutusvaltaisia naisia, jotka ovat rikkoneet rajojaan ja perustaneet oman yrityksensä. Kaikilla näillä naisilla on jotain yhteistä. Kaikilla heillä on selkeä visio, kyky pitää strategia ja taktiikka linjassa, halu ottaa riskejä, kyky vaikuttaa ihmisiin, kyky innostaa ja motivoida, kyky luoda tiimejä toteuttamaan visiotaan ja paljon tunneälyä. Juuri näitä ominaisuuksia Frankel haluaa jokaisen naisen havainnoivan ja hän kirjoittaakin, että kirjassaan hän kertoo jokaisessa luvussa, miksi hän uskoo edellä mainittujen johtamisominaisuuksien kuuluvan luonnostaan naisten taitoarsenaaliin.
Kirjan lopussa Lois P. Frankel on kirjoittanut kokonaisen luvun siitä, kuinka kasvattaa oma tyttärensä johtamaan. Luku ei niinkään ollut itselle ajankohtainen, mutta silti mielenkiintoinen. Kuinka jo pienestä pitäen naisille opetetaan kuinka olla ja miten se ajattelumaailma on voinut jatkua pitkälle heidän työelämäänsä ajatteluna, ettei naisesta ole johtajaksi. Luvun jälkeen itse hieman mietti, onko kasvatuksella ollut miten suuri vaikutus siihen, ettei johtajuus tunnu niinkään omalta jutulta.
Kaiken kaikkiaan kirja antoi paljon vinkkejä, mutta ei ehkä kuitenkaan liioin intoa tavoitella johtajuutta. Kirjasta saa yleisesti ottaen hyviä neuvoja esimerkiksi kokousten pitämiseen ja valmentamiseen, joita vien käytäntöön ja joista on apua kelle tahansa johtajuudesta kiinnostuneelle. Vaikka kirjan nimi onkin osoitettu naisille, olen ehdottomasti siltä mieltä, että kirjan monet vinkit eivät lukeudu vain naisiin, vaan miehetkin voivat saada kirjasta enemmän irti, kuin uskoisivatkaan.