Hyvä kysymys ja idiootit ympärilläni

Kirjoittanut: Terhi Rautiainen  31.3.2019

Kirjat: Thomas Erikson, Idiootit ympärilläni – kuinka ymmärtää muita ja itseään,2017.

Terttu Grönfors, Hyvä kysymys – kysymisen, vaikuttamisen ja johtamisen taito, 2012.

Kirjapisteet yhteensä: 3p

Ihmisten välinen kommunikointi on usein hankalaa. Joskus suorastaan raivostuttaa, kun ei saa asiaansa toiselle perille. Niinpä päätin ottaa asioihin uutta näkökulmaa näiden kahden kirjan avulla. Idiootit ympärilläni – kirja auttaa ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja antaa myös vinkkejä erityyppisten ihmisten kanssa toimimiseen. Hyvä kysymys – kirja taas antaa yleismaallisia neuvoja kysymysten esittämiseen erilaisissa tilanteissa ja kuinka vaikuttaa, niin omaan kuin muiden ihmisten, mielentilaan kysymyksillä.

Ihminen on siitä jännä olento, että se voi samalla tietää ratkaisun ongelmaan ja olla täysin kyvytön toimimaan ratkaisun edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi vastauksen moneen asiaan saa kysymällä, mutta monesti kysyminen on liian vaikeaa. Tuntuu hyvin järjenvastaiselta toiminnalta. Syntyy pelkoja, jotka meistä jokainen on joskus tuntenut. Milloin opimme tiedostamaan sen ja pääsemään eroon turhista peloista? Asiaa hyvin luultavasti hankaloittaa ihmisten erilaisuus ja erilaiset tavat käsitellä asioita. Samat ongelmat liittyvät myös tiimityöskentelyyn.

Tiimissä on tärkeä ymmärtää ihmisten erilaisuus, jotta jokaisen taitoja ja kykyjä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Idiootit ympärilläni – kirja jakaa ihmisten persoonallisuuden neljään perus persoonallisuuteen: punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Ihmisen persoonallisuus muodostuu monesti useamman kuin yhden värin yhdistelmästä ja käyttäytyminen vaihtelee tilanteesta riippuen näiden värien välillä. Kirjan mukaan ei kuitenkaan ole ihmisiä, joissa olisi kaikkia neljää väriä.

Eri värien peruspiirteet lyhyesti:

Punainen

  • Äkkipikainen, haluaa saada aikaan tuloksia.
  • Puhuu suoraan.
  • Mieluummin antaa kuin ottaa käskyjä.
  • Antaa, mutta myös ottaa hyvin, suoraa kritiikkiä.
  • Suuttuu ja leppyy nopeasti.
  • Ei ihmissuhdekeskeinen

Keltainen

  • Puhelias tunneihminen.
  • Suunnittelee enemmän kuin ehtii toteuttaa.
  • Ei ota hyvin vastaan itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.

Vihreä

  • Välttää konflikteja viimeiseen asti.
  • Ottaa mieluummin käskyjä kuin antaa.
  • Käsittelee huonosti kritiikkiä.

Sininen

  • Tietokeskeinen ihminen.
  • Ottaa vastaan hyvin perustellun kritiikin.
  • Vähä eleinen ja puheinen.

Tiimissä on hyvä olla tasapainoisesti erivärisiä ihmisiä, sillä jokainen väri sopii erilaisiin tehtäviin ja erilaiset näkökulmat rikastuttavat tiimin työskentelyä. Koitan harjoittaa taitoani tunnistaa ihmisten persoonallisuuksia, jotta voin löytää tehokkaimman tavan kommunikoida heidän kanssaan. Kirjan kautta löysin myös uusia puolia itsestäni, jotka puolestaan selittävät vaikeuksia, joita koen sosiaalisissa tilanteissa. Seuraavaksi täytyisi opetella kuinka löytää tasapaino oman ja muiden persoonien kanssa, niin ettei hukkaa itseään.

Hyvä kysymys – kirja tuo esiin kysymysten tärkeyden kommunikoinnissa ja johtamisessa. Mitä enemmän esitetään kysymyksiä, sitä enemmän saadaan tietoa ja varmuutta tekemiseen. On myös tärkeää, kuinka kysyy, sillä kysymyksen asettelu vaikuttaa ihmisten mielialaan. Huonosti asetellulla kysymyksellä ei välttämättä saada haluttua tietoa, mikäli vastaaja kokee kysymyksen negatiivisena. Itse kysyn usein: ”Miksi?”. On mielenkiintoista tietää, miksi asioita tapahtuu. Kirjassa kuitenkin huomautettiin, että miksi – kysymykset voivat saada aikaan ihmisissä puolustus reaktion. Siksi on tärkeää, ettei kohdenna miksi -kysymystä ihmiseen vaan asiaan.

Johtaminen on ennen ollut käskyjen jakamista ja ihmisten kontrollointia. Nykyään suositumpi ja tehokkaampi tapa on coachaaminen. Sen tarkoituksena on saada ihminen kehittymään parhaaksi itsekseen sekä itseohjautuvaksi. Kysymällä kysymyksiä esim: ” kuinka itse tekisit tämän?”, saadaan ihminen aktivoitua ajattelemaan itse. Kun työntekijällä on tarpeeksi varmuutta toimia itsenäisesti, on johtajalla aikaa keskittyä muihin asioihin. Lisäksi työ on mielekkäämpää, kun siihen voi itse vaikuttaa ja tuntee olonsa tärkeäksi.

Kysymyksillä voi myös vaikuttaa omaan sisäiseen keskusteluunsa. Sisäisen keskustelun positiivisuus tai negatiivisuus heijastuu usein ulospäin ja vaikuttaa henkilön mielentilaan. Siispä on hyvä keskittyä positiiviseen kyselyyn myös itsensä kanssa.

Mitä tästä jäi käteen? Jatkossa on helpompi muistaa, etteivät ihmiset ole vain ajattelemattomia idiootteja, vaan käytöksen takana piilee paljon monimutkaisempi ajatusten ja kokemusten summa. Ja mitä paremmin ymmärtää ihmisiä, sitä helpompi on esittää heille oikean laisia kysymyksiä, joilla saada oikeita vastauksia. Kaikella tällä on pyrkimys päästä yhdessä sujuvammin eteen päin.