1. Esseen nimi: Hengitä, hyvä johtaja
  2. Kirjoituspäivämäärä: 2.6.2019
  3. Kirjoittaja: Henna Palovaara
  4. Kirjapistemäärä: 3
  5. Teos: Ajatteleva johtaja – miten johdat itseäsi, tiimiäsi ja organisaatiotasi huipputuloksiin
  6. Kirjan kirjoittajat: Rasmus Hougaard, Teetta Kalajo, Heljä Ora
  7. Kategoria/opintojakso: Johtajuus / Y-akatemian kehittäminen

Osaatko kuvitella johtajan, joka ennen palaverin alkua vetäytyy hetkeksi sivummalle istumaan ja sulkee silmänsä toviksi, hengitellen syvään? En minäkään, mutta se on johtajuuden uusi suuntaus. Taustalla on kuitenkin loistokas ajatus. Kun palaverista toiseen juokseva johtaja hetkeksi rauhottuu ja käsittelee mieleensä tulvivia ajatuksia, hän voi parantaa fokustaan tulevaan tapaamiseenne. Hän onkin yhtäkkiä läsnä tilanteessa ja keskustelee kanssasi aktiivisesti, eikä käytä päätelaitteita tai anna tilanteen häiriintyä millään tavalla. Hän jopa kyselee kuulumisiasi, sillä tietää sillä olevan kauaskantoisia vaikutuksia. Hän haluaa sinulle ja organisaatiollenne pelkkää hyvää.

Ota itsellesi mukava asento ja aseta ajastin viiteen minuuttiin. Rentoudu. Ajattele hetki niitä, jotka mahdollistivat sinulle tämän päivän. Mieti ihmisiä, joiden ansiosta sait jotakin syödäksesi. Heitä, jotka ilmaisivat arvostavansa sinua. Ja kaikkia muita, jotka mahdollistivat sinulle tämän päivän. Mieti, kuinka riippuvaisia olette toisistanne. Pystyt saavuttamaan kaiken heidän ansiostaan. Ole nöyrä. Olet lopulta vain pieni palanen isompaa kokonaisuutta, joka pyörii ilman sinuakin. Elämä jatkuu. Ole hetki tämän nöyryyden kanssa ja osoita kiitollisuutta.

Nykyaikaisessa kiireyhteiskunnassa on muistettava hengittää ja se on oleellista myös johtajille, joiden kaikesta huolimatta on kyettävä pitämään ohjat käsissään. Ajatteleva johtaja on tietoisesta, pyyteettömästä ja myötätuntoisesta johtamisesta, eli MSC-johtajuudesta, havainnollistavasti kertova teos, joka jokaisen johtoasemassa olevan tulisi lukea kannesta kanteen. Kuinka kukaan kykenisi johtamaan, ellei kykenisi johtamaan ensin itseään?

Kaikki lähtee tietoisuudesta, jonka voi saavuttaa mindfullnessilla. Yksinkertaisilla hengitys- ja ajatusharjoituksilla voit saavuttaa paremman tietoisuuden itsestäsi, ajattelustasi ja sitä kautta kehittyä johtajana. Kun kykenee ymmärtämään omaan mieleen pyrkiviä ajatuksia paremmin, tunteiden käsittelyn mahdollisuus kasvaa ja rauhallisempi asiakohtainen lähestyminen mahdollistuu.

Keskittyneisyyteen onkin painotettu paljon tässä kirjassa. On moneen kertaan todettu, ettei kukaan kykene multitaskingiin. Ihminen kokee olevansa ahkera ja aktiivinen tohuillessaan kaikennäköistä pientä askaretta samaan aikaan. Totuus on toinen. Kuinka mikään asia tulisi koskaan täysin valmiiksi, jos keskitymme kokoajan touhuilemaan pieniä tehtäviä? Toki touhuilusta saat hyvän mielen, mutta kyse onkin stressitilojen ja kaaoksen hallinnasta. Kun keskityt yhteen suurempaan kokonaisuuteen, sinulla ei ole niin paljoa muistettavaa juuri sillä sekunnilla. Tämä niin sanottu touhuaddiktio onkin yleinen ongelma, jota sitäkin voi hallita mindfullnessilla.

Valtaosa meistä pystyy varmasti samaistumaan siihen turhaan puhelimen selailuun, kun vaikkapa odotamme palaverin alkamista. Aivomme pyrkivät saamaan nopeita dopamiiniryöppyjä ja siksi usein sorrummekin kaivamaan puhelimemme taskustamme. Mitä kaikkea puhelimen ottaminen taskusta voikaan aiheuttaa? Emme ole enää läsnä tilanteessa, joten seurassamme olevat ihmiset voivat loukkaantua. Kaikki ovat tietoisia puhelimen läsnäolosta ja se vaikeuttaa kommunikointiamme, kun olemme jatkuvasti epävarmoja toisen läsnäolosta. Entäpä jos joku soittaa pöydällä olevaan puhelimeen ja siihen joudutaan vastaamaan? Kaikkien työteho hidastuu, kun jokaisen aivot pyrkivät samaan nopeaan dopamiiniryöppyyn. Pahimmassa tapauksessa syntyy ketjureaktio ja kaikki toimeliaisuus keskeytyy. Paremmalla mielenhallinnalla voisimme ehkäistä mielitekojamme ja täten saada koko organisaatiomme tehokkaammaksi.

Mieleeni painui myös luku, jossa käsiteltiin kahvinjuontia. Oli yllättävää huomata, kuinka kofeiini voi vaikuttaa negatiivisesti johtajan arkipäivään. Ajatellaan tilannetta, jossa täytyisi johtaa tiimiä viikkoaikataulujen suunnitteluun lounastauon jälkeen. Siihen kellonaikaan olemme kaikkein vähiten aktiivisia, varsinkin jos yöunet tai liikunta ovat jääneet vähälle. Väsyneenä uskoisi, että kofeiini olisi ratkaisu ongelmaan. Kuitenkin nopea energia aivoille aiheuttaa vain piikin, joka saa meidät toimimaan nopealla temmolla ilman ajattelevaa lähestymistapaa. Teemme asioita reippaaseen tahtiin, tietämättä edes aina, mitä teemme. Palveleeko tämä siis tarkoitustaan?

Lopuksi teoksessa ’palataan juurille’, eli toisten ihmisen kunnioitukseen ja kohtaamisiin. On helpompi lähestyä toisia ihmisiä, kun ajattelevan lähestymisen kautta on saavutettu laskenut stressin taso. Omista ajatuksistaan tietoinen johtaja kykenee parantamaan koko organisaation hyvinvointia.

Pyyteettömyys on muutenkin yksi teoksen isoista avainsanoista. Kun ajattelet johtajaa, näetkö pikkutakkiin pukeutuneen skandinaavimiehen, vai noin 60-vuotiaan afkaaninaisen? Mikä saa sinut ajattelemaan juuri niin? Jospa unohtaisimme ennakkoluulomme ja keskittyisimme siihen, mitä kaikkea kukin voisi saavuttaa. Tässäkin tapauksessa afkaaninaisella taatusti on monta näkökulmaa tekemiimme ratkaisuihin, joita emme osanneet kuvitellakaan.

Omassa organisaatiossasi voi olla monta henkilöä, joiden lähestyminen voi olla sinulle haastavaa. Heillä kuitenkin on ideoita, joita ette olisi välttämättä itse keksineet. Vain yhteistyöllä voit saada siitä selvää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *